Yrityksille tarkoitettuja koronatukia on kohdistunut runsaasti myös sellaisille aloille, jotka ovat säästyneet epidemian aiheuttaman talouskriisin pahimmilta iskuilta.
Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, informaatio ja viestintä sekä rakentaminen.
Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina julkaisemista Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja yritystukien tutkimusjaoston vuosiraportista.
Niissä on tarkasteltu yrityksille kohdennettujen koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksia.
Jaosto kritisoi yritystukien myöntämisjärjestystä, mikä tuotiin esille myös viime keväänä koronakriisin alkaessa.
Valtio suuntasi yrityksille ensimmäiseksi kehittämistukia, koska kustannustuen kaltaisen suoran tuen käyttöönotto edellytti uutta lainsäädäntöä.
Ideaalitilanteessa järjestys olisi ollut päinvastainen, jaosto huomauttaa.
– Tuen suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille ei erityisesti Business Finlandin kehittämistukien avulla onnistunut toivotulla tavalla.
Sittemmin käyttöön otettiin myös niin sanotut suorat tuet, ja kolmas kustannustukikierros on elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan tulossa hakuun huhtikuun lopussa.
