Suomessa syntyi tammi–kesäkuussa vähemmän lapsia kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa, kertoo Tilastokeskus.
Alkuvuonna Suomessa syntyi kaikkiaan 22 180 lasta, mikä on väestön ennakkotilaston mukaan 2 453 lasta vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.
– Alkuvuoden lukujen perusteella pari vuotta kestänyt syntyvyyden elpyminen ei kuitenkaan näytä enää jatkuvan, yliaktuaari Joonas Toivola arvioi Tilastokeskuksen tiedotteessa.
Toivola täydentää STT:lle, että syntyvyys laski Suomessa yhdeksän vuoden ajan, kunnes se vuonna 2020 kääntyi nousuun.
Julkisuudessa esiintyi paljon arvioita siitä, että samaan aikaan käynnistynyt koronavirusepidemia olisi käynnistänyt Suomessa vauvabuumin. Toivolan mielestä vauvabuumista puhuminen on harhaanjohtajavaa, koska syntyvyys oli alun alkaen Suomessa alhaisella tasolla. Viime vuonna Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,46.
Kuluneen kahdentoista kuukauden mukaan laskettu kokonaishedelmällisyysluku oli Toivolan mukaan 1,38, kun vuonna 2019 se oli ennätyksellisen matala 1,35.
Hedelmällisyysluku huomioi syntyneiden lasten määrän suhteessa synnytysikäisiin naisiin.
Lue myös: Korona-ajan vauvabuumi kiihtyi entisestään – syntyneiden määrä nousi yli 3 000 lapsella
Väestönkasvua ylläpiti maahanmuutto
Suomessa kuoli alkuvuonna yli 3 100 ihmistä enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Yliaktuaari Tilastokeskuksesta arvioi, että luonnollinen väestönlisäys oli Suomessa alkuvuonna ennätyksellisen matala. Kuolleita oli alkuvuonna 8 674 enemmän kuin syntyneitä.
