Syntyvyys kasvoi Suomessa viime vuonna – väkilukua nosti maahanmuutto

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen joulukuun ennakkotilastosta.

Suomen väkiluku oli joulukuun lopussa 5  549 599. Väkiluku kasvoi viime vuoden aikana liki 16 000 hengellä. Syynä väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli yli 22 000 enemmän kuin maastamuuttoja. 

Tämä luku, eli nettomaahanmuutto, oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna poikkeuksellisen suuri.

Syntyneitä oli Suomessa viime vuonna lähes 7 800 vähemmän kuin kuolleita.

Pojilla elinajanodote piteni, tytöillä lyheni

Kuolleiden määrä oli nyt Suomessa korkein vuositasolla vuoden 1944 jälkeen. Kuolleiden naisten määrä oli suurin vuoden 1919 jälkeen. Kuolleiden määrä oli 57 343, yli 1 800 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli ennakkotietojen mukaan 79,2 vuotta ja tyttöjen vastaavasti 84,5 vuotta. Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2020 verrattuna 0,1 vuotta ja tyttöjen lyheni 0,2 vuotta.

Vauvojen määrän kasvu näkyy siinä, että kokonaishedelmällisyysluku nousi Suomessa toista vuotta peräkkäin. Syntyvyyden myönteisistä viime vuosista huolimatta kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa vuonna 2021 mittaushistorian neljänneksi matalin.

Uusimaa sekä voittaja että häviäjä

Suomen väkiluku kasvoi määrällisesti eniten viime vuonna Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi yli 12 700 hengellä.

Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, yli 4 700 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Pirkanmaalla.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden 2021 aikana ennakkotietojen mukaan yli 305 000. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli runsaat 8 000 muuttoa.

Sekä määrällisesti että suhteellisesti suurimman väestötappion koki Kymenlaakso. Se menetti väestöstään lähes 1 400 henkeä.

Vaikka Uusimaa sai lisäväkeä, se koki viime vuonna määrällisesti suurimman muuttotappion maakuntien välisessä muutossa. Uudeltamaalta muutti maan sisällä pois yli 2 500 ihmistä enemmän kuin sinne saapui muista maakunnista.