Korona on armoton vihollinen, mutta Risto Isomäen mukaan taistelusta voi seurata paljon hyvääkin: "Siitä on meille paljon iloa"

2:58
Lievähkön koronan sairastanut Risto Isomäki kuvailee sairastumistaan: "Ottaisin mieluummin malarian kahteen tai kolmeen kertaan kuin saman viruksen keuhkoihin."

Koronaviruspandemiasta voi seurata paljon hyvääkin, uskoo kirjailija Risto Isomäki. Pandemian hoidossa ei pidä kuitenkaan aikailla.

Kirjailija Risto Isomäelle koronavirus on tuttu monella tapaa. Hän on paitsi sairastanut viruksen aiheuttaman taudin myös perehtynyt pandemiaan työnsä puolesta. Isomäen kirja Mitä koronapandemian jälkeen (Into Kustannus) ilmestyi viime vuonna.

Niin, miten koronapandemia muuttaa maailmaa? Vaikka Isomäki on kirjoittanut aiheesta kirjan, ei hänellä ole kysymykseen selvää vastausta.

– Se riippuu ihan siitä, miten tässä kilpajuoksussa käy, Isomäki sanoi Viiden jälkeen -lähetyksessä.

Isomäki eli vaimonsa kanssa pitkälti eristyksissä, mutta sai silti koronan. Miksi ja millainen tauti oli? Katso haastattelu videolta.

Aikaa ei ole tuhlattavaksi

Jos koronavirus ehtii levitä entistä laajemmalle ja tuottaa erilaisia muunnoksia, joihin rokotteet eivät pure, on näkymä synkkä. Skenaarion toteutuminen tarkoittaisi Isomäen mukaan, että tilanne tulee pitkittymään "mahdollisesti tietyllä tavalla loputtomasti".

Aikaa ei olekaan tuhlattavaksi.

– Tässä pitäisi mielestäni ajatella niin, että me ollaan sodassa vihollista vastaan, joka on hirvittävän paljon julmempi, armottomampi ja nopealiikkeisempi kuin mikään ihmisen oma armeija on koskaan ollut, Isomäki luonnehti.

Isomäki sanoi, että koronaviruksesta erityisen vaarallisen tekee sen poikkeuksellisen hyvä kyky yhdistellä muiden virusten perimän geneettistä materiaalia omaan perimäänsä.

Taidon vuoksi esimerkiksi Tanskan turkistarhoilta löytyi viime syksynä 170 uutta koronaviruksen mutaatiota, joista osassa muunnos oli rokotteiden kannalta tärkeissä piikkiproteiineissa. Tanska päätyi lopettamaan jopa 17 miljoonaa minkkiä.

Koronapandemian hyvät seuraukset

Isomäen mukaan koronaviruspandemiasta on kuitenkin seurannut myös paljon hyvää. Esimerkiksi Suomessa on ollut viimeisen vuoden aikana poikkeuksellisen vähän muita tarttuvia tauteja, kuten influenssaa.

Lisäksi pandemiaa taltuttamaan käytetyt toimet voivat auttaa tulevia sukupolvia uhkaavan terveysongelman, antibioottiresistenssin ehkäisemisessä. Antibiooteille vastustuskyvyn kehittäneet bakteerit uhkaavat tehdä tavallisistakin infektioista tappavia.

– Toivon, että ymmärrys ja tietyt käytännöt jäävät pysyväksi. Jos ne jäävät, siitä on meille paljon iloa, Isomäki sanoi.

Antibioottiresistenssiä voi torjua ehkäisemällä bakteerien leviämistä esimerkiksi hyvästä käsihygieniasta huolehtimalla, torjumalla infektioita ennalta esimerkiksi rokottein sekä käyttämällä antibiootteja vastuullisesti.

Koronan runtelemaa taloutta piristämään tarkoitettu elvytys voi puolestaan auttaa ottamaan askelia ilmastokriisin hillitsemisessä. Valtavien ongelmien hoitaminen vie niin paljon resursseja, että voimavarat on pakko yhdistää.

Isomäellä on ehdotus, joka auttaisi luomaan uusia työpaikkoja sekä torjumaan ilmastonmuutosta: vanhan rakennuskannan jälkieristäminen.

– Sillä voidaan työllistää hyvin hyvin suuri määrä ihmisiä ja samalla eliminoida iso siivu päästöistä, Isomäki sanoi.

Korona jättää jäljen ihmismieliin

Isomäki ei usko, että entiseen maailmaan on paluuta, vaikka koronaviruspandemia saataisiin selätettyä.

– Luulen, että ihmisten mieli ei palaa ennalleen, koska kaikille jää pysyvä jälki, että jotain tällaista yllättävää voi tapahtua.

Tulevaisuudessa ihmiset voivatkin olla valmiimpia kohtaamaan yllätyksiä sekä varautumaan odottamattomaan.

Katso koko Viiden jälkeen -lähetys MTV-palvelusta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja