Toisen perättäisen Suomen mestaruutensa vieneessä Tapparassa on viilettänyt viime kausina SM-liigatasolle koviakin tähtiä.
Edellisellä kaudella loisti esimerkiksi koko Suomen huulille noussut Patrik Laine. Tällä sesongilla puolestaan säkenöi Henrik Haapala, joka tykitti SM-liigan runkosarjan pistepörssin voittajaksi tuplattuaan aiemman piste-ennätyksensä.
Laine ja Haapala ovat olleet hyökkäyssuunnan osaamisellaan kiistatta tärkeitä pelimiehiä; Tapparan terävintä ratkaisijaosastoa muun muassa Kristian Kuuselan (viime kausi) ja Veli-Matti Savinaisen (tämä kausi) kanssa.
Mutta se, mistä tapparalaisuudessa on syvimmin kyse, kantaa jään tasolla kapteeni Jukka Peltolan kasvoja.
Joukkue ensin
Hyökkääjänä pelaavaan Peltolaan kiteytyy tapparalainen kollektiiville alistuminen ja tasainen työntekeminen.
Peltola on häikäisevän monipuolinen, puolustamisesta ja karvaamisesta pitävä kahden suunnan työmyyrä. Sitkeä soturi, joka ei kaihda kamppailemista pienissä väleissä.
Peltola on saanut suurta ruutua myös Tapparan alivoimapelissä, jossa hänen syötönkatkomistaidot pääsevät oikeuksiinsa.
Ovela Peltola osaa jättää vastustajalle houkuttelevan väylän syötölle ja kytätä kuitenkin riittävän lähellä – niin että maila iskee syötön lähtiessä salamannopeasti tielle.

