Helsingin Nato-kokous julisti Itämeren maiden yhtenäistä tahtoa, mutta Venäjälle jää kuitenkin keinoja jatkaa ilkeyksiään, arvioi politiikan toimittaja Vesa Kallionpää.
Itämeren Nato-maat ja Nato osoittivat Helsingin kokouksessa päättäväisyyttä ja yksituumaisuutta.
Merikaapeleiden ja -putkien suojeluun keskitytään kaikin keinoin ja Venäjän varjolaivaston sabotaasi- ja ympäristöuhkaa torjutaan päättäväisesti.
Suomen toiminta Venäjän varjolaivastoon kuuluvan Eagle S -tankkerin pysäyttämisessä nostettiin esikuvaksi jämerästä toiminnasta.
Nato aloittaa Itämerellä operaation, johon osallistuu laivoja, valvontakoneita ja jopa meridrooneja. Meriliikenteen valvonnassa otetaan käyttöön myös uusia teknisiä keinoja.
Mutta riittääkö se?
Vapaa merenkulku on Venäjälle mahdollisuus tihutöihin
Kaikki valtiot ja Nato varovat visusti syyttämästä juuri Venäjää Itämeren kaapeli- ja putkirikoista.
Toistuvasti ankkureitaan raahaavat ja kaapeleita katkovat Venäjän varjolaivaston alukset tuskin kuitenkaan harrastavat huonoa merimiestaitoa sattumalta. Tavallisen kansan keskuudessa syyttävä sormi osoittaakin Venäjää.

