Kommentti: SM-liigan paras tuote löytyy maakunnasta – samaa herkkua kaivattaisiin pääkaupunkiseudullekin

Rauman Lukon ja Porin Ässien välinen jännite on säilynyt vuosien varrella, vaikka pelaajat ja taustahenkilöt ovat vaihtuneet moneen kertaan. MTV Urheilun Marko Leppänen pohtii, mihin Satakunnan derbyn taika perustuu.

SM-liigassa on vuosien varrella tehty jos jonkinlaisia markkinointitempauksia, niin kuin nykyaikana kuuluukin. On hehkutettu sarjaa "Draamaa ja rytinää" -teemalla, viety pelaajia ulkojäille, valittu somepelaajia ja ties mitä.

Hienot iskulauseet, pelaajien markkinointikuvat ja koreat videot ovat kuitenkin vain merkityksetöntä pintaa, jos taustalla ei ole historian tuomaa tunnetta, jota jossain jääkiekkokulttuuriksikin kutsutaan.

Päälle liimaamalla ei saa tunteita, jotka ovat muodostuneet vuosikymmenien saatossa. Ne ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle perintönä, josta ei veroja tarvitse maksaa.

Lauantaina tuli taas todistettua Raumalla, että Satakunnassa on jotain ainutlaatuista, jota ei voi ostaa rahalla tai tilata markkinointikonsultilta.

***

Lukko ja Ässät tarjosivat erittäin viihdyttävän kokonaispaketin. Hallissa ei juuri tyhjiä paikkoja näkynyt, ja tunnelma oli katossa.

Raumalaiskannattajat ovat aina Ässiä vastaan vireessä, ja porilaiset olivat saaneet lisäpontta illalla odottavasta faniristeilystä.

Lukko oli kokonaisuutena pelillisesti edellä, mutta Ässät ansaitsee pisteet venymisestä ja sitkeydestä. Se toi vielä pelin tasoihin kolmannessa erässä, mutta Lukko vei voiton lopulta Lukas Klokin maalilla 3–2.

Lukon pelaajat kävivät vielä ottelun jälkeen tervehtimässä kannattajia päädyssä, niin kuin hyviin tapoihin kuuluu.

Jos Jan Lundellin paluu HIFK:n maalille oli sykähdyttävä tapahtuma viikolla, Raumalla nähtiin viikonloppuna yksi osoitus siitä, että välillä tuskaisen tuntuisen kiekkopinnan alla kytee paljon hienoja asioita.

***

Satakunnan Derbystä tulee usein mieleen Kanadan Albertan taistelu, jossa vääntävät Edmonton Oilers ja Calgary Flames.

Flames ja Oilers eivät ole isoimpien markkina-alueiden seuroja, kaupungin asukkaat ovat ylpeitä seuroistaan. Kipinät sinkoilevat edelleen, kuten Calgaryn Matthew Tkachukin ja Edmontonin Zack Kassianin yhteenotosta viime ottelussa kävi ilmi.

Vuosien varrella sekä Satakunnan että Albertan joukkueiden välille on patoutunut niin paljon, että asetelma kantaa vuodesta toiseen, vaikka pelaajat ja taustahenkilöt vaihtuvat.

Takavuosien Satakunnan verisissä taisteluissa oli oma värinsä, mutta moni asia on muuttunut parempaan suuntaan. Siitä tuli muistutus, kun seurasi erätauolla käytävällä videotaululta esitettyä kymmenisen vuotta vanhaa Lukon ja Ässien ottelua, jossa nyrkit heiluivat railakkaasti.

Lauantain pelissä ei näkynyt paljon jättitaklauksia tappeluista puhumattakaan. Tuskin niitä kovin moni jäi kaipaamaan, kun pelin vauhti ja pelin taito veivät mennessään.

Viha on turhan vahva sana kuvaamaan Satakunnan derbyä, ainakaan nykyään. Enemmänkin kyse on veljellisestä nokittelusta. Vaikka porilaiset ja raumalaiset eivät pidä toisistaan lähtökohtaisesti, molemmat tiedostavat, että naapuria tarvitaan.

Satakunnassa asetelman herkullisuutta lisää Lukon rahallinen ylivalta Ässiin nähden. Lukko on se rikkaiden RTK-miesten ökyseura, jota "työttömien hitsarien" kannattama pieni ja köyhä Ässät yrittää kampittaa.

– Toivotamme toisillemme kohtuullista menestystä, kuului erään seuraihmisen arvio.

Rauman ja Porin välillä on matkaa vain 50 kilometriä, mutta henkinen ero on valovuosi. Kun raumalaiset ovat heittämässä yhden tappion jälkeen kausikorttia takkaan ja kirjoittamassa tulikivenkatkuista tekstiviestiä paikallislehden tekstaripalstalle, porilaisten pää raksuttaa eri suuntaan.

Kun tappioputken jälkeen Ässät voittaa yhdenkin pelin, porilaiset ovat jo järjestämässä torijuhlia kevääksi. Täältä tullaan taas, irokeesit päähän!

***

Vuosien varrella on kuulunut paljon soraääniä siitä, että paikallispelejä on liikaa. Kuusi ottelua on toki paljon, mutta vielä ollaan rajan hyvällä puolella.

Miksi rajoittaa väkisin otteluita, joissa sekä yleisö ja pelaajat viihtyvät ja seurojen kassaan tippuu keskimääräistä enemmän rahaa? Lauantain perusteella ei leipääntymisen tunnetta ainakaan päässyt hiipimään puseroon.

Tampereen paikallispelien henki on taas nousussa Ilveksen petraamisen takia, mutta Lukon ja Ässien taistelu on silti se herkullisin taistelupari SM-liigassa. Monet pelaajatkin ovat sen todenneet, että Ilveksen ja Tapparan väännöt ovat hienoja, muttei mitään verrattuna Lukon ja Ässien peleihin.

HIFK:n ja Jokerien taisteluilla olisi potentiaalia samaan, mutta Jokerit ei valitettavasti enää SM-liigassa pelaa.

Paikallispelien pelaaminen Helsingissä olisi ehdoton väriraita välillä vähän harmaaseen liigaseinään.  

Lue myös:

    Uusimmat