Maanantaina 5. marraskuuta Jungle räjäytti Helsingin Tavastia-klubin äärimmäisen tarvitulla positiivisella energialla.
On marraskuun alku Suomessa, ja aurinkoa ei ole ainakaan etelässä näkynyt päiväkausiin. Kun pysähdyn miettimään asiaa tarkemmin, en todellakaan muista, milloin auringonsäteet ovat yltäneet ylleni. Jaa, tästä ei ole siis enää paluuta.
Suomalaiset ovat siirtyneet pikku hiljaa virransäästötilaan niin fyysisesti kuin henkisestikin. Arki tuntuu paksulta harmaalta massalta, jonka tiheyttä voisi leikata työpaikan pöydällä lojuvilla saksilla.
Tämä mantra on jopa kliseisen tuttu pohjoisessa eläville kansalaisille.
Maanantaina 5. marraskuuta synkkyys kuitenkin taukosi, kun Iso-Britanniasta kotoisin oleva soul-yhtye Jungle nousi lavalle Helsingin Tavastialla. Jo ennen pääesiintyjää tunnelma klubilla oli iloinen ja letkeä niin ikään englantilaisen Elderbrookin lämmitettyä keikkayleisön tanssijalat vireeseen.
Junglen ensimmäisenä esittämän Smile-kappaleen aikana oli jo selvää, että tätä keikkaa ei katsota paikallaan seisoen. Jo toisen kappaleen Heavy, California aikana yleisö oli revetä riemusta saatuaan tilaisuuden karata mielessään merellisen auringon alle.
Jos joku ei tässä vaiheessa jo keinuttanut lanteitaan, Andro Cowperthwaite, joka on yksi yhtyeen useista laulajista, näytti hypnoottisella esimerkillään miten se tehdään.
Junglen esiintyminen Tavastialla oli alusta loppuun täynnä positiivista energiaa. Yhtye ei himmaillut lavapreesensissään ja kokonaisuus oli kaikin puolin loppuun asti mietitty. Jopa keikalla nähdyt lämpimät valot muistuttivat siitä, että jossain vielä joskus on mahdollisuus kokea auringon lämpö ja siitä syntyvä syvä ilo.
