Mainos

Kommentti: Maatalousmiljardeista riittää länkätystä, mutta kun Syyrian kriisiin pitäisi tarttua, EU on kuin jänis ajovaloissa

5:15

Despootit jakavat sisällissodan repimää Syyriaa etupiireihin miten tahtovat. Suurimpia kärsijöitä ovat miljoonat siviilit, jotka pakenevat päätöntä kahinointia. Mitä tekee armoitettu Euroopan unioni? Keskittyy keittelemään budjettisörsseliä ja riitelemään maatalousmiljardeista, MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen kirjoittaa. 

Paljon makaaberimmaksihan tämä ei voi mennä.

Yhdysvaltain tuhoa kylvävä risteilyohjus Donald Trump, jota myös presidentiksi tavataan kutsua, ajaa päättömillä ratkaisuillaan Syyrian entistä pahempaan kaaokseen.

Turkin despootti Recep Tayyip Erdoğan käyttää tilannetta hyväkseen ja hyökkää Pohjois-Syyriaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin iskee heti kuin hyeena ja käy lobbaamassa Lähi-idän kriisin osapuolia omaan leiriinsä.

Trump tajuaa munauksensa ja taivuttaa Turkin kyseenalaiseen tulitaukoon, jolla Erdoğan saa käytännössä juuri sen, mitä haluaa.

Valttikortit lipsahtavat Lähi-idässä pikavauhtia despoottien eli Putinin, Syyrian Baschar Hafiz al-Assadin, Iranin Hassan Ruhanin ja tietysti Erdoğanin kouriin.

Miljoonien viattomien ihmisten kohtalo on tämän kyseenalaisen joukon päähänpistojen varassa.

Mitä tekevät vauraan Euroopan johtajat Brysselin pyöreissä pöydissä?

Jauhavat tuntitolkulla, miten EU-nimisen maailman suurimman maatalousjärjestön yli tuhannen miljardin budjetista voitaisiin viilata prosenttiyksikön kymmenys sieltä ja toinen ehkä täältä.

Ajautuvat riitelemään siitä, näytetäänkö kuuliaisesti unioniin pyrkineille Pohjois-Makedonialle ja Albanialle vihreää valoa vai ei.

Arvoton näytelmä suoraan sanottuna.

EU:n jämerämpi yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, eli käytännössä vahvempi rooli juuri näissä kansainvälisissä kriiseissä, ei ole vitsi eikä tragedia. Sitä ei vain yksinkertaisesti ole. Eikä sitä tätä menoa tule.

EU:sta ei ole ollut yllättäen kärjistyneessä Syyrian kriisissä mitään apua kurdeille. Ei vaikka, kurdien panos Isis-terroristien taltuttamisessa on ollut kiistatta arvokas.

Trumpin kummallista muljautusta kurdien kanssa on kyllä paheksuttu, mutta mitään parempaa ja kättä pidempää ei ole tarjottu.

Kaikkein huonommassa asemassa ovat tietysti pakolaiset, joita Erdoğan nyt saa siirrellä, miten tahtoo.

EU-maat tuntuvat kantavan huolta vain siitä, ettei Turkki missään olosuhteissa pura pakolaissopimusta ja avaa rajoja 3,6 miljoonalle pakolaiselle. Se on sivuseikka, millaisiin olosuhteisiin nuo onnettomat joutuvat "turvavyöhykkeellä", jota Erdoğan on panssarivaunujen avulla Pohjois-Syyriaan raivannut.

Kyllä. Jotkut EU-maat ovat määränneet asevientikieltoja. Saksalainen Volkswagen on "urheasti" pannut Turkin tehdashankkeensa jäihin. Mutta kaikki ovat jo etukäteen tienneet, että näillä operoinneilla Erdoğania ei pysäytetä.

Brysselin huippukokouksesta Ankaraan viestitetty "huoli" ja loivahko "tuomitseminen" ovat kaikkein vähiten sitä jämerää yhteistä tekemistä, jonka perään huudetaan.

Toisinkin voisi olla.

EU-maat voisivat tarjoutua valvomaan Pohjois-Syyrian tulitaukoa. Bryssel voisi räätälöidä yhteisen operaation, jolla autetaan Turkista kotimaahansa palaavia syyrialaisia. Nyt heitä käsitellään kuin elottomia pelinappuloita.

Mutta ei puhettakaan.

EU-johtajat palaavat Brysselin kokoussaleista kotiin. Tyytyväisiä ollaan ennen muuta siitä, ettei oma maa ainakaan vielä näyttäisi olevan häviäjä EU:n budjettiruletissa. Ja vaikka olisikin, sitä ei omille äänestäjille myönnetä. 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja