Naispappeutta vastustavat luterilaisen kirkon järjestöt ovat jättäneet piispoille "katumusraporttinsa" viime syksyn Inkerin reissustaan. Ristiriitaista selittelyä täynnä olevat raportit ovat osin kiusallista tekstiä ja ajavat piispat vaikeiden päätösten eteen, kirjoittaa uskontokysymyksiin erikoistunut MTV Uutisten toimittaja Kari Pyrhönen.
Luterilaisen kirkon viime aikojen kuumin soppa homoliittojen ohella keitettiin viime syksynä Venäjällä, Inkerin kirkossa. Kirkkomme kaksi merkittävää lähetysjärjestöä haki Inkeristä miesteologeilleen pappisvihkimykset, koska järjestöt eivät hyväksy naispappeutta.
Suomessa papiksi ei käytännössä pääse, jos ilmoittaa kieltäytyvänsä työstä naispappien kanssa. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley) ja Suomen luterilainen kansanlähetys (Sekl) saivat veljeyttä Venäjän konservatiiveilta.
Kyseiset järjestöt tekevät merkittävää kirkon lähetystyötä eri puolilla maailmaa ja ovat sitoutuneet yhteiseen lähetyssopimukseen. Se edellyttää kirkolle lojaalia ja avointa toimintaa. Kaikki ulkomailla tapahtuvat pappisvihkimykset pitää hyväksyttää piispainkokouksella.
Järjestöt rikkoivat lojaliteettia vihkimällä työntekijöitään papeiksi kiertoteitse salaa Inkerissä. Piispat eivät tienneet Inkerin reissusta mitään.
Piispoilta paloi harvinaisella tavalla päre tällaisen sooloilun äärellä. Molemmilta järjestöiltä vaadittiin selvitys sekä vakuutus siitä, että kiertotieretket loppuvat. Jos järjestöt eivät palaa noudattamaan kirkon järjestystä, ne voidaan erottaa lähetysyhteistyösopimuksesta.