Määräaikaisten sähkösopimusten hinnat olivat loka-joulukuussa historiallisen korkealla. Asia harmittaa vähemmän, jos kiinteää hintaa pitääkin vakuutuksena, kirjoittaa MTV Uutisten taloustoimittaja Joonas Turunen.
Energiayhtiöt ovat kertoneet tällä viikolla kovista tuloksista, joita selittää etenkin viime syksynä nopeasti noussut tukkusähkön hinta. Isoista kotimaisista yhtiöistä Fortum ja Helen tekivät tiliä nimenomaan omalla sähköntuotannollaan, jolle oli kova kysyntä markkinoilla.
Samaan aikaan moni suomalainen oli kiperässä paikassa, kun sähkösopimusten hinnat nousivat vauhdilla. Yhtäkkiä toistaiseksi voimassa olevia sähkösopimuksia ei tarjottu juuri lainkaan, vaan vaihtoehtona oli lähinnä joko pörssisähkö tai kallis määräaikainen sopimus jopa kahdeksi vuodeksi.
Koska energiamarkkina oli syksyllä melko sekaisin, koki moni suomalainen turvalliseksi vaihtoehdoksi tarttua määräaikaiseen vaihtoehtoon, vaikka hinta saattoi olla jopa yli 40 senttiä kilowattitunnilta.
Nyt maaliskuun alussa tilanne on muuttunut: alkutalvi oli osittain lauha, ja maakaasun hinta on tullut alaspäin. Tukkusähkö on tuntuvasti halvempaa kuin syksyllä, mikä näkyy myös sähkösopimusten hinnoissa.
Tällä hetkellä määräaikaisen sopimuksen saa alkaen 11 senttiä kilowattitunnilta. Syksyllä määräaikaisen sopimuksen solminutta tämä ei lämmitä, sillä sopimus sitoo kuluttajaa ja sähköntuottajaa.
Pitääkö nyt potkia itseään päähän, kun tuli tehtyä määräaikainen sopimus syksyllä? Vai onko syy sähköyhtiöissä, jotka tienasivat kuuman markkinatilanteen johdosta?
Tuotanto kannatti viime vuonna, vähittäismyynti ei
Sähköyhtiöt eivät ole veljiä keskenään. Isoimmat erot tulevat siitä, mistä yhtiön liiketoiminta oikeastaan koostuu. Esimerkiksi Helen tienasi syksyllä tukkusähköllä, kun sähkön vähittäismyynnistä taas tuli vain niukkaa voittoa. Kaukolämpöä yhtiö myi tappiolla.
