Määräaikaisten sähkösopimusten hinnat olivat loka-joulukuussa historiallisen korkealla. Asia harmittaa vähemmän, jos kiinteää hintaa pitääkin vakuutuksena, kirjoittaa MTV Uutisten taloustoimittaja Joonas Turunen.
Energiayhtiöt ovat kertoneet tällä viikolla kovista tuloksista, joita selittää etenkin viime syksynä nopeasti noussut tukkusähkön hinta. Isoista kotimaisista yhtiöistä Fortum ja Helen tekivät tiliä nimenomaan omalla sähköntuotannollaan, jolle oli kova kysyntä markkinoilla.
Samaan aikaan moni suomalainen oli kiperässä paikassa, kun sähkösopimusten hinnat nousivat vauhdilla. Yhtäkkiä toistaiseksi voimassa olevia sähkösopimuksia ei tarjottu juuri lainkaan, vaan vaihtoehtona oli lähinnä joko pörssisähkö tai kallis määräaikainen sopimus jopa kahdeksi vuodeksi.
Koska energiamarkkina oli syksyllä melko sekaisin, koki moni suomalainen turvalliseksi vaihtoehdoksi tarttua määräaikaiseen vaihtoehtoon, vaikka hinta saattoi olla jopa yli 40 senttiä kilowattitunnilta.
Nyt maaliskuun alussa tilanne on muuttunut: alkutalvi oli osittain lauha, ja maakaasun hinta on tullut alaspäin. Tukkusähkö on tuntuvasti halvempaa kuin syksyllä, mikä näkyy myös sähkösopimusten hinnoissa.
Tällä hetkellä määräaikaisen sopimuksen saa alkaen 11 senttiä kilowattitunnilta. Syksyllä määräaikaisen sopimuksen solminutta tämä ei lämmitä, sillä sopimus sitoo kuluttajaa ja sähköntuottajaa.
Pitääkö nyt potkia itseään päähän, kun tuli tehtyä määräaikainen sopimus syksyllä? Vai onko syy sähköyhtiöissä, jotka tienasivat kuuman markkinatilanteen johdosta?
Tuotanto kannatti viime vuonna, vähittäismyynti ei
Sähköyhtiöt eivät ole veljiä keskenään. Isoimmat erot tulevat siitä, mistä yhtiön liiketoiminta oikeastaan koostuu. Esimerkiksi Helen tienasi syksyllä tukkusähköllä, kun sähkön vähittäismyynnistä taas tuli vain niukkaa voittoa. Kaukolämpöä yhtiö myi tappiolla.
Fortum puolestaan on kutistunut Uniper-alaskirjausten myötä eurooppalaisesta suuryhtiöstä pohjoismaiseksi sähköntuottajaksi. Yhtiön oma tuotanto oli syksyllä hyvin kannattavaa, mutta sähkön vähittäismyynnissä Fortum toimii äärimmäisen kilpaillussa markkinassa.
Kun yhtiö myy asiakkaalle määräaikaisen sopimuksen, joutuu se käytännössä suojaamaan hankkimansa sähkön käymällä kauppaa johdannaismarkkinoilla. Yhtiö ostaa markkinoilta ikään kuin vakuutuksen, jonka perustuu kulloinkin voimassa olevaan markkinatilanteeseen.
Tiivistetysti: syksyllä sekä kuluttajat että sähkönmyyjät maksoivat poikkeuksellisen kovan hinnan saadakseen ennustettavuutta omiin kuluihinsa.
Tästä johtuen ainoastaan sähkötuotannossa oli viime vuonna kohtalaiset katteet. Suomessa on kuitenkin monia yhtiöitä, jotka ainoastaan ostavat sähköä markkinoilta ja myyvät sen edelleen asiakkaille, kuten Oomi ja Väre. Puhtaasti sähkön myyntiin keskittyvillä yhtiöillä on ollut vaikeaa, mistä kertoo esimerkiksi Lumo Energian ajautuminen konkurssiin marraskuussa.
Määräaikainen sopimus on pohjimmiltaan vakuutus
Suomessa määräaikaisten sähkösopimusten keskihinnat olivat vuosia 5-10 sentin tasolla kilowattitunnilta, kunnes viime vuoden lopussa kuukausikohtaiset keskihinnat nousivat 30 sentin paikkeille.
Silloin tulevaisuus näytti niin hämärältä, ettei kuluttaja voinut yksinkertaisesti tietää, kuinka korkealle hinnat voivat vielä nousta.
Tuntui ymmärrettävästi perustellulta ottaa pörssisähkön sijaan määräaikainen sopimus, koska se tarjosi edes jonkinlaista ennustettavuutta.
Ottaako nyt päähän, kun tuli otettua tuolloin määräaikainen sopimus?
Eräs tuttavani totesi taannoin, että vakuutukset ovat järkeviä silloin, kun niillä varaudutaan isoihin riskeihin.
Olen pohtinut tätä etenkin viime aikoina, kun olen seurannut keskustelua asuntolainojen viitekorkojen nopeasta noususta. Minullekin kävi niin, etten tarttunut pankkien tarjoamiin korkosuojauksiin ja -kattoihin, kun ne vielä olivat edullisia. Nyt asuntolainani korkokulut ovat nousseet noin 400 eurolla kuukaudessa aikaisempaan verrattuna.
Vielä pari vuotta sitten tuntui kaukaiselta ajatukselta, että asuntolainojen viitekorot voisivat nousta. Vaikutti turhalta maksaa joka kuukausi siitä, että varautuisin hyvin epätodennäköiseen tapahtumaan.
Myöhemmin olen ymmärtänyt, että korkojen nousu kuuluu nimenomaan niihin isoihin riskeihin, jotka voivat tuntua epätodennäköisiltä. Mutta silti niihin pitäisi varautua.
Palovakuutustakaan ei kannata ottaa enää siinä vaiheessa, kun talo on jo tulessa.
Kukaan ei tiedä, mitä sähkö maksaa vuoden päästä
Jos syksyllä solmittu määräaikainen sähkösopimus sapettaa, on se mielestäni täysin oikeutettua. Harmitus kuitenkin vähenee huomattavasti, kun miettii sopimusta vakuutuksena, joka takaa tietyn hinnan kahdeksi vuodeksi.
Lopulta on niin, ettei ole mitään takeita siitä, etteikö sähkö voisi olla esimerkiksi vuoden päästä jälleen nykyistä kalliimpaa.
Siksi nyt kalliilta tuntuvan sähkösopimuksen todellinen hinta selviää vasta tulevaisuudessa.
1:02