"Mister, ei!", jyrähtää siniseen yöpaitamaiseen djellabaan pukeutunut, kadunreunuksella istunut mies. Hyvin nähty, sillä välissämme oli paksu puu. Olin ottamassa valokuvaa seinägraffiteista: toisessa pilkattiin Muslimiveljeskuntaa, toisessa Barack Obamaa. Hän oli lisäkseni ainoa sivukadun kivetyksiä kuluttanut ihminen. Lähes 40 asteen paahde ei niillä kulmilla houkutellut ulkoilemaan.
Läheisellä Toukokuun 15. päivän sillalla, sen Gizan kaupunginosan puoleisessa päässä, seisoi panssariajoneuvo ja kaksi poliisien miehistöautoa. Niiden miehistö näyttää toimettomalta.
Eilen siltaa pitkin marssi tuhansia Muslimiveljeskunnan tukijoita Gizasta Ramsesin aukiolle. Tänäänkin piti marssia. Veljeskunta oli uhannut järjestää mielenosoituksia joka päivä seuraavan viikon ajan. Sellaista ei ilmaantunut. Raju väkivalta, protestiväsymys ja kuumuus ovat vieneet mehuja. Päivän ainoa todella kiihtynyt tilanne oli Ramsesin aukion al-Fatehin moskeijalla. Sillan turvallisuusjoukot poistuivat vaikka päivä ei ollut edennyt edes iltaan.
Eiliseen verrattuna Kairo on jälleen jalkeilla. Kauppoja oli taas auki, ihmisiä liikkeellä helteestä huolimatta ja tienylitykseen oli keskityttävä kunnolla. Suojatie ovat nopeat jalat. "Sanotaan että Kairo ei nuku koskaan, mutta eilen se kyllä nukkui", kuvasi eräs tapaamani henkilö suurkaupungin aavemaista autiutta.
Jonkinlaiseen arkeen ollaan siis palaamassa, ei kuitenkaan poliittisen arkeen. Kahviloissa istuu väkeä, mutta se ei ole täysin joutenoloista, jos mittarina on päivän tapahtumien seuraaminen. Miehet tuijottavat nurkkiin korkeuksiin asennettujen televisioiden ruutuja. Koko päivä on tullut suoraa lähetystä kommentteineen al-Fatehin moskeijan tilanteesta, hallituksen edustajien lausuntoja ja ulkomaisten ministerien kommentteja.