Ilveksen vaikeasta tilanteesta ei kannata syytellä päävalmentaja Tuomas Tuokkolaa. Seuran heikko johtaminen ja päämäärätön toiminta ovat jatkuneet jo vuosikausia.
Kolmatta täyttä kauttaan Ilvestä luotsaava Tuokkola kantaa viime kädessä vastuun joukkueen urheilullisesta menestyksestä. Pelaajamateriaali oli jo kauden kynnyksellä ohkainen. Viimeiset pari kuukautta joukkue on ollut rajusti alimiehitetty sairastuvalla ollessa pelaajia liki kaksi kentällistä.
Tuokkola ei ole saanut joukkueeseen vahvistusta, vaikka on näin pyytänyt. Urheilujohtaja Juha Pajuojan mukaan markkinat ovat tyhjät, joten uusia pelaajia on vaikea löytää. Totuus taitaa kuitenkin olla toisenlainen. Tuokkolan avautuminen aiheesta median edessä vahvistaa tietoa, jonka mukaan päävalmentajan ja urheilujohtajan välit eivät ole kunnossa.
Ilveksen johto näyttäisi päättäneen, ettei tähän kauteen enää satsata. Kyseessä on ns välivuosi ennen Karri Kiven aikakautta. Tuokkola on tällä hetkellä löysässä hirressä ja tekemättömässä paikassa. Tuokkolalla on valmentajana puutteensa varsinkin pelissä reagoinnin ja uppiniskaisen peluuttamisensa suhteen, mutta hän on luonut joukkueelle selvän pelillisen identiteetin. Laajempi tarkastelu kertoo isoista ongelmista Ilveksessä.
Tuskin on sattumaa, että vaikka päävalmentajat, pelaajisto ja pelitaktiikat vaihtuvat, niin Ilves on häviävä seura. Sitä se on ollut koko 2000-luvun. Historiansa aikana 16 mestaruutta saavuttanut Ilves on ollut edellisen kerran finaaleissa keväällä 1998 ja viimeisin viiri on vuodelta 1985. 1990-luvulla seura oli kahdesti konkurssin partaalla.
Joulukuussa 2012 Tuokkola oli tehnyt Ilveksen kanssa sopimuksen ja kertoi seurasta seuraavaa.
– Fiilikset ovat todella hyvät. Kävimme keskustelut Ilveksen hallituksen puheenjohtajan Vesa Kainulaisen ja toimitusjohtaja Heikki Tarvaisen kanssa erittäin myönteisessä hengessä. Päätökseeni vaikutti myös se, että sain Kainulaisen ja Tarvaisen toiminnasta ja ajatuksista varsin positiivisen kuvan organisaatiosta, Tuokkola hekumoi tuolloin.