Mainos

Kommentti: EKP-pomo Draghin riskipeli – lainat heittävät häränpyllyä ja säästökirjoista tulee sakkolappuja, jos Saksa ei taivu

Jotain piti tehdä, koska Eurooppa keikkuu Saksan johdolla taantuman partaalla. EKP teki, vaikka rahahanojen avaamisen vaikutukset ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Velallinen kumartaa ja säästäjä parkuu. Molempiin sattuu, jos löysän rahapolitiikan aiheuttama kupla puhkeaa.

Markkinavoimille EKP:n päätös löysentää rahapolitiikka oli ”maltillinen” ja ”odotettu”.

Isointa elvytystykistöä ei otettu käyttöön, vaikka euromaiden velkakirjojen ostaminen 20 miljardilla kuukaudessa hamaan tulevaisuuteen kuulostaa massiiviselta. Eikä pankkien talletuskoron painuminen – 0,5 prosenttiin ole sekään tavallisen tallaajan korvaan mikään pikkujuttu.

Negatiivinen korko aiheuttaa ikävää muljahtelua vatsan pohjassa. Sitä on vaikea ymmärtää.

Karmeinta on se, että viime joulukuuhun asti EKP yritti elvyttää vielä paljon järeämmin ja tulokset olivat vaatimattomia.

Tykit lauloivat jo laihoin tuloksin

Kasvu ei Etelä-Euroopassa lähtenyt vauhtiin eikä tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia tehty. Italia ei saanut pankkejaan kuntoon eikä velkaansa sulatettua, vaikka raha oli enemmän kuin ilmaista.

Epätietoisen on pakko kysyä, miksi pistoolilla roiskiminen nyt olisi tehokkaampaa kuin tykkien jylinä taannoin.

Vastaukset tähän avainkysymykseen voivat olla karuja.

Suomessa, missä korkoja katsotaan ennen muuta lainojen näkökulmasta, koko käsitys rahan lainaamisesta heittää totaalisesti häränpyllyä. Sinä kauniina päivänä, kun korot kääntyvät nousuun, asuntovelalliset ovat syvällä keltaisessa nesteessä. He muiden muassa.

Saksassa, missä tuiki tavallinen säästäminen on edelleen kunniassa, säästökirjoista tulee sakkolappuja. Ihmisten pitää maksaa siitä, että saa tallettaa rahoja pankkiin.

Siinä ei tietenkään ole tolkun häivää.

Kadonnutta tuottoa metsästetään paniikissa

Isossa kuvassa nollaan ja pakkasen puolelle putoavat korot tarkoittavat, että tuottojen metsästys markkinoilla muuttuu entistäkin paniikinomaisemmaksi. Siitä ei yleensä seuraa muuta kuin hintakupla, joka ennemmin tai myöhemmin puhkeaa.

Puhkeamisen aiheuttamat roiskeet kirvelevät. Piensijoittajia, velallisia, säästäjiä – siis tavallisia kotitalouksia. Vääjäämättä.

EKP:n pian väistyvä italialainen pääjohtaja Mario Draghi pelaa riskipeliä. Kertoessaan rahapoliittisista päätöksistöä Frankfurtissa hän vieritti pallon euromaille, ennen muuta Saksalle.

Viesti oli selvä: nyt viimeistään pitää tehdä jotain, rahahanoja ei olisi avattu, jos jotain olisi tehty ajoissa.

Euroalueen kasvu hyytyy, hinnat eivät nouse ja korot pysyvät matalina, koska Saksa, suurin kansantalous, seisoo itsepintaisesti velkajarrun päällä. Jos liittokansleri Angela Merkel ei nosta jalkaa jarrulta ja käynnistä merkittäviä investointeja, Draghin piristeistä seuraa pelkkää pahaa.

Sekin nimittäin on paha, jos niistä ei seuraa mitään.

Twiitti-kostajan vastaiskua odotetaan

Ainoa vähän parempi asia on se, että löysän rahapolitiikan vaikutuksesta euro heikkenee ja eurooppalaisten yritysten, myös suomalaisten vientikilpailukyky paranee.

Washingtonin twiitti-kostaja Donald Trump ei tästä kuitenkaan pidä.

Valkoisesta Talosta tuli tyly viesti heti, kun EKP oli tehnyt korkopäätöksensä. Trumpin mielestä EU manipuloi valuuttaansa niin, että amerikkalaisiin sattuu. Kun arvaamaton kiinteistömiljardööri kokee, että Yhdysvaltoja kohdellaan epäreilusti, seuraukset ovat arvaamattomia.

Draghi jätti Trumpin twitter-öykkäämisen Frankfurtissa omaan arvoonsa. Berliinin hallitusta hän sitä vastoin tölväisi takalistoon väkevästi.

Paljon riippuu nyt siitä, mitä Saksa ja muut euromaat tekevät.

Päästäänkö Helsingissä eteenpäin?

Berliinissä on kyllä kaiveltu finanssipolitiikan työkalupakista välineitä, joilla velkaelvytys näyttäisi vain elvytykseltä ilman velka-etuliitettä. Vielä ei tiedetä, syntyykö jotain.

EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat viikonlopuksi epäviralliseen kokoukseen Helsinkiin. Tarkoitus on ”selventää” finanssipolitiikan sääntöjä. Nyt, kun EKP pani tykkinsä taas laulamaan – maltillisesti mutta pani – ”selventämisen” pitäisi tarkoittaa kasvua tukevien investointien käynnistymistä.

Todennäköisempää kuitenkin on, että kokous menee riitelyksi väljennyksiä kaipaavan Etelä-Euroopan ja uutta Italiasta käynnistyvää velkakriisiä pelkäävan pohjoisen välillä.

Tällä riitelyllä ei käytännössä ole mitään tekemistä Saksan investointien kanssa, mutta todennäköisesti Berliinin hallitus käyttää sitä verukkeena pitää jalka tukevasti velkajarrulla.

Saksalainen äänestäjä pelkää joutuvansa maksajaksi

Monet saksalaiset konservatiivipoliitikot ja myös ekonomisti ovat korostaneet, että Saksan ei pidä nyt lähteä löysin rantein velkaantumaan, koska Roomassa samat löysät ranteet johtaisivat nopeasti katastrofiin.

Tätä paasataan, koska saksalainen äänestäjä ei ole muuttunut.

Hän pelkää joutuvansa aina maksajaksi, kun lämpimän letkeän Välimeren rannoilla sonta lentää tuulettimeen. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja