Presidentti Donald Trumpin peittelemätön Kiina-inho ja aggressiivinen esiintyminen maailman toiseksi suurinta talousmahtia kohtaan herättää sekavia tunteita ympäri maailmaa.
“Kiina raiskaa maatamme”, ”kiinalaiset eivät ole ystäviämme, vaan vihollisiamme”, Donald Trump julisti ennen presidentiksi tuloaan ja sama linja tuntuu jatkuvan.
Kiinassa ollaan kauhistuneita Trumpin lausunnoista – olkoonkin, että maan virallisia uutiskanavia on kehotettu olemaan provosoitumatta ja pitämään mielessään, että presidentit Yhdysvalloissa tulevat ja menevät. Kiinassa neljä vuotta taas on kuin perhosen pyrähdys.
Mutta kauhistus on levinnyt talouden asiantuntijapiireissä laajemminkin. Jos nämä kaksi supervaltiota kääntyvät sisäänpäin, heijastuu se koko maailmantalouteen vaarallisella tavalla.
Trump syyttää Kiinaa erityisesti valuuttansa juanin manipuloinnista, eli sen arvon pitämisestä keinotekoisesti alhaalla, mutta myös työpaikkojen menettämisestä Kiinaan. Molemmat arviot ovat vääriä. Jos Kiina vapauttaisi valuuttansa arvon, se todennäköisesti laskisi. Työpaikkojen häviäminen ei sekään ole kiinalaisten syytä.
Syyt ovat paljon monimutkaisempia ja rakenteellisia. Kaiken takana on globalisaatio, jota ei enää voi pysäyttää. Nebraskan, Texasin tai Idahon punaniskat eivät voi kääntää kelloja takaisin 60-luvulle.
Mutta silti Trump on uhannut nostaa kiinalaisten tuontitullit 45 prosenttiin.
Sitä paitsi amerikkalaiset ovat vuosikymmeniä saaneet nauttia halvoista kiinalaisista tuotteista. Kotitaloudet ovat säästäneet vuosittain tuhansia dollareita ostaessaan kiinalaista halpatavaraa. Muutama vuosi sitten eräs amerikkalaistoimittaja yritti elää kuukauden ostamatta kiinalaisvalmisteisia tuotteita, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Edes lastenjuhlien syntymäpäiväkakkuun ei ollut tarjolla muita kuin kiinalaiskynttilöitä.
