USA 2000. Ohjaus: Roger Donaldson. Käsikirjoitus: David Self. Tuotanto: Armyan Bernstein ja Peter O. Almond. Kuvaus: Andrzej Bartkowiak. Leikkaus: Conrad Buff. Pääosissa: Kevin Costner, Bruce Greenwood, Steven Culp. Kesto: 146 min.
Lokakuussa 1962 maailmankirjat olivat mennä sekaisin, kun USA:n tiedustelukoneen Kuubasta ottamissa kuvissa näkyi joukko ilmoittamattomia venäläisiä keskimatkan ohjuksia. Presidentti Kennedy kutsui koolle komitean asevoimien ja ulkopolitiikan huippumiehistä ja keskittyi selviämään uransa ehkä kinkkisimmästä kaksiviikkoisesta. Ohjaaja Roger Donaldson on tehnyt Kuuban ydinkriisin ratkaisevista päivistä tiukkatahtisen ja realistisen oloisen draaman, jossa puhutaan paljon.
Pääosaa, presidentin erikoisavustajaa Kenny O'Donnelia esittää Kevin Costner, joka tähditti myös Donaldsonin edellistä Valkoiseen Taloon sijoittuvaa trilleriä Ei pakotietä (1989). O'Donnel on se mies, joka luovii Kennedyä (Bruce Greenwood) halki ristiriitaisten neuvojen ja eri suunnista puristavien paineiden. Napit vastakkain ovat armeijan liipaisinherkät päälliköt ja asemastaan huolehtivat poliitikot, eikä lehdistökään anna siunaaman rauhaa.
Presidentin rinnalla tärkeimpänä toimijana on veli Robert Kennedy (Stephen Culp), jonka raudanlujat neuvottelijantaidot ovat kalliit. Muita elokuvan todellisia henkilöitä ovat mm. Robert McNamara, Adlai Stevenson ja Theodore Sorenson, jotka panivat kaiken sisunsa ja ammattitaitonsa peliin ydinsodan välttämiseksi.
Kolmetoista päivää on tehokkaan virtaviivaisesti etenevä ja mallikkaasti näytelty elokuva aiheesta, joka kuitenkin eurooppalaisesta näkökulmasta jaksaa kiinnostaa vain tiettyyn rajaan asti. Poliittisesta trilleristähän ei ole kysymys siinä mielessä, että lopputulos tiedetään ennalta - toisaalta pelkkä todellisuuspohjainen politikoinnin dokumentointi jää väkisin sisäänpäinlämpiäväksi ja draamallisesti yksipuoliseksi. Lihaa luiden ympärille jää kaipaamaan, etenkin kun tapahtumat pysyvät lähes tyystin Valkoisen Talon seinien sisällä; yksityisiin yms. vaikutuksiin ei puututa.
