Kolmannen valtakunnan vieraat

Heidän tekemisiensä – kuten koko kirjan – kerronta on sujuvaa, jopa lennokasta. Tämän päivän ilmaisujen käyttäminen saattaa saada puristit paikoin nikottelemaan. Jos nuoret saa tutustumaan lähihistoriamme kohtalonhetkiin, yritys ei ainakaan kaadu kirjan tekstiin.

Tärkeimpiä hahmoja olivat kirjoittajien mukaan C.G.E. Mannerheimin, Risto Rytin ja Väinö Tannerin kaltaiset vaikuttajat. ”Heidän Saksan-suuntauksensa oli tulosta turvallisuuspoliittisesta laskelmoinnista sekä maan aseman ja etujen asettamien vaatimusten kylmän viileästä ja realistisesta harkinnasta.” Mannerheim pelasi monta poliittista peliä samaan aikaan ja onnistui siinä pitkään: Pohjoismaihin, Britanniaan, Saksaan ja Neuvostoliittoon.

Toinen vaikuttajaryhmä oli univormuissa. Kun Suomi 1930-luvulla virallisesti halusi suuntautua pohjoismaiseen yhteyteen ja puolueettomuuteen, taustalla niin Mannerheim kuin jääkäritaustainen sotilasjohto rakensivat aktiivisesti verkostojaan Saksan asevoimiin. Syynä oli Neuvostoliitto, joka nähtiin aasialaisena ja bolshevistisena uhkana eurooppalaisuudelle.

Siltoja ei romahduttanut edes Hitlerin ja Stalinin 1939 tekemä Molotov-Ribbentrop-sopimus, joka jätti Suomen Neuvostoliiton etupiiriin – mutta ei välttämättä pitkäksi aikaa. Kun sopimuksen aiheuttama katkera kalkki oli nielty ja talvisota päättynyt, sotilaalliset suhteet olivat nopeasti palautuneet tutuille laduille.

Kirjoittajat kritisoivat sitä etteivät Suomen poliittinen ja sotilasjohto huomioineet 1930-luvulla tarpeeksi Neuvostoliiton legitiimejä epäluuloja Hitlerin Saksan hyökkäysaikeita vastaan. Hitler kun ei missään vaiheessa leimautunut eurooppalaisen tasa-arvoisen yhteiselon symboliksi.

Kun olisi voitu pitää sordiinoa päällä niin molemminpuolisissa sotilasvierailuissa kuin muissa näyttävissä hyvien välien eleissä, toimittiin toisin. Tämä näkyi myös suomalaisille - joskaan ei Hitlerille – rakkaassa urheilussa, missä tuleva presidentti Urho Kekkonen oli polttaa näppinsä pysyvästi.

Kirjoittajat pohtivat myös Suomen suhdetta hitleriläiseen rasismiin ja antisemitismiin. Vaikka kansanmurhan koko laajuus selvisi vasta toisen maailmansodan päätyttyä, Suomessakin poliittisessa johdossa täytyi olla tietoa viimeistään vuoden 1942 lopulla siitä, mitä natsien tappokoneisto oli tekemässä - sensuurista huolimatta.

Kirjoittajat nostavat tikunnokkaan erityisesti Valtiollisen poliisin Valpon ja Päämajan valvontaosaston. Ne kun olivat virkansa puolesta tekemisissä mm. pakolaisten ja sotavankien kanssa. Niillä oli myös yhteydet muun muassa Gestapoon.

Selviytyäkseen Suomen oli toimittava kyynisesti, realistisesti, kylmäpäisesti, pikkuvaltiomachiavellimaisesti – miten sitä halutaankaan kutsua. Suomi luovutti vuonna 1942 kymmenen juutalaispakolaista, lisäksi vankienvaihdossa päätyi 49 juutalaista saksalaisten käsiin. Synkeä tahra.

Ja mitä teki SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler Suomessa kesällä 1942? Oliko hänellä salkussaan nimilista Suomen juutalaisista?

Kirjoittajat muistuttavat, että ”Suomen oma juutalaisväestö pelastui holokaustilta kokonaisuudessaan”, eikä Suomi säätänyt juutalaisvastaisia lakeja.

Olisiko Suomi voinut tehdä jotain juutalaisväestön auttamiseksi muualla? Ei ainakaan ilman omaa turvallisuuttaan vaarantamatta, on kirjoittajien johtopäätös. ”Suomi oli näistä asioista syrjässä eikä sillä ollut keinoja vaikuttaa asiaan.”

Jokisipilän ja Könösen mukaan: ”Muuttuakseen pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi Suomi tarvitsi sekä Mainilan, Äänislinnan, Stalingradin että Tali-Ihantalan.”

Janne Hopsu

Kirjoittaja on ulkomaantoimittaja MTV Uutisissa

• ti20:33
  Petteri Orpo

  Orpolta taas nolo kömmähdys eduskunnassa
• ti16:19
  Alexander Stubb

  Presidentti Stubb osallistuu halukkaiden koalition johtajien etäkokoukseen, aiheena Ukraina
• 19.10.19:36
  Ranska

  Helena Petäistö: Ranska ei ole koskaan oppinut uimaan demokratiassa – nyt se heitettiin räpiköimään sinne väkisin
• 19.10.11:03
  Kirja-arviot

  Suomi ei hurmaantunut natseista – uutuuskirja avaa mutkikasta suhdettamme Hitlerin Saksaan
• 10.10.08:08
  Jäänmurtajat

  Pääministeri Orpo: Suomalaista jäänmurtajaosaamista myydään vielä vuosikausia
• Lataa lisää