Vaikka osa urheilukelloista kertoo nykyisin palautumiseen vaadittavan ajan, kokonaisvaltaista tietoa haluava ei saa riittävästi apua pelkästä rannelaitteesta.
Teknavin tämän iltaisessa jaksossa klo 22.45 alkaen perehdytään Firstbeat-hyvinvointimittaukseen, jonka tarkoituksena on antaa tarkkaa informaatiota esimerkiksi unen palauttavuudesta ja siitä, miten keho toipuu työnteosta ja fyysisistä harjoituksista. Jakson voi katsoa uusintana lauantaina klo 18.
Firstbeat-analyysi perustuu sydämen sykevaihtelun mittaamiseen kehoon kiinnitettävällä sensorilla. Sensorit kiinnitetään rintaan ja kylkikaaren alapuolelle ja niitä pidetään yhtäjaksoisesti kolmen vuorokauden ajan. Sensorit poistetaan ainoastaan uimisen tai suihkussa käymisen ajaksi, sillä laite ei ole vesitiivis.
Sensori tallentaa kolmen vuorokauden ajan jokaisen sydämenlyönnin. Tämä parantaa analyysin tarkkuutta verrattuna sykemittareihin, jotka tallentavat sykettä ainoastaan tietyin väliajoin tai pelkästään harjoituksen aikana.
Syke on portti kehon toimintoihin. Sen avulla saadaan tietoa esimerkiksi autonomisen hermoston toiminnasta, hapenkulutuksesta ja elimistön fysiologisista muutoksista.
Firstbeat-mittausjakson aikana käyttäjää pyydetään täyttämään päiväkirjaa, jonka sisältöä käytetään mittauksen jälkeisen analyysin tekemiseen. Päiväkirjaan on hyvä merkitä ainakin työ- ja treeniajat sekä nukkumaanmenoaika.
Analyysin perustana on laaja tietokanta, johon on tallennettu kaikkien tutkittujen tiedot. Henkilökohtainen analyysi tehdään tämän datan sekä jokaiselle mitatulle määritellyn yksilöllisen kunto- ja palautumistason perusteella. Tasoon vaikuttavat ikä, sukupuoli ja painoindeksi sekä mitatun itselleen määrittämä aktiivisuusluokka.
Mittaus voi paljastaa rytmihäiriön
Mutta mitä Firstbest kertoo? Pahimmillaan analyysi voi paljastaa poikkeavan korkean sykkeen, jolloin käyttäjä ohjataan jatkotutkimuksiin.
– Olemme löytäneet myös piileviä sairauksia, esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnan ja keuhkoahtaumataudin, Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen kertoo.
Mahdollisia vakavia löydöksiä ovat myös sydämen rytmihäiriöt ja eteisvärinä.
Allekirjoittaneen testiraportti ei tuottanut suuria yllätyksiä. Testijaksoon mahtui yksi kovempi treeni ja sen lisäksi normaalia työntekoa. Uniaika osoittautui kuitenkin hieman liian lyhyeksi palautumisen kannalta.
Firstbeat-analyysin miinukseksi voidaan lukea se, ettei tietoja voi purkaa itse ja lähettää analyysiä varten sähköisesti vaan sensorit on postitettava. Teknavin kokeilussa sensorit viipyivät postimatkalla useita viikkoja ja olimme jo varmoja, että laite oli hävinnyt. Lopulta se kuitenkin löysi oikeaan osoitteeseen.
– Emme vielä lupaa mitään, mutta pyrimme siihe, että data olisi saatavissa sensorista reaaliajassa. Se helpottaisi myös mahdollisten vakavampien löydösten jatkotutkimusta.
Auttaako tarkka unimittaus? Kokeilussa Beddit
Beddit on suomalainen, jo useita vuosia markkinoilla ollut unimittauslaite, jonka tarkoituksena on mitata unen laatua. Kokeilimme Bedditiä muutaman kuukauden ajan.
Lähes jokainen aktiivisuusranneke mittaa nykyisin unen laatua. Lisäksi unta voi mitata monelle älypuhelimella, jos laitetta pidetään nukkumisen ajan patjan päällä. Rannekkeet arvioivat unta usein käden liikkeiden perusteella, jolloin tulos ei ole tarkin mahdollinen. Osa kelloista tarkkailee nukkujaa tämän sykkeen perusteella, jolloin tulos on luotettavampi.
Bedditin "sydämenä" on petauspatjan alle asennettava sensori, joka sijoitetaan patjan puoleen väliin. Sensori tunnistaa tarkaati nukkujan sykkeet, minkä lisäksi se aistii tarkasti pienimmänkin liikkeen. Jopa sormen pään kosketus patjaan riittää aktivoimaan sensorin.
Bedditin toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Aikaisemmin sensoria on käytetty potilaiden monitorointiin sairaaloissa.
– Pystymme analysoimaan koko kehon liikkeen. Sensori kykenee mittaamaan rintakehän laajentumisen sekä hengityksen voimakkuuden ja rytmin, Bedditin perustaja Lasse Leppäkorpi kertoo.
Bedditistä on eniten hyötyä, jos käyttäjä seuraa älypuhelinsovelluksesta unen laatua säännöllisesti ja yrittää toimia sen neuvojen mukaan. Esimerkiksi unen saannin vaikeudet voivat aiheutua tavallisesti liian myöhään vietetystä ajasta älylaitteiden tai television ääressä.
Näin se toimii
Heräämisen jälkeen sovellus antaa käyttäjälle "sleep scoren" eli pistemäärän, joka kertoo miten laadukasta uni on ollut. Sovellus sijoittaa unen asteikolle, jossa vihreä alue näyttää kulloisenkin tavoitetilan. Jos unessa on ollut häiriöitä, sovellus antaa vinkkejä paremman tuloksen saamiseksi. Sovelluksesta voi tarkistaa helposti sen, onko yön aikana kuorsannut, herännyt kesken kaiken ja onko uni ollut katkonaista. Lisäksi se kertoo, onko nukkuja poistunut sängystä yön aikana.
Oleellinen tieto palautumisen kannalta on se, onko nukkujan leposyke palautunut yön aikana normaalille tasolle. Käyttäjä voi itse syöttää sovellukseen kokemuksen yöunesta ja tägätä esimerkiksi alkoholin tai kahvin juonnin.
– Tarkoituksena on näyttää jatkossa, mitkä käyttäjän omista tekemisistä ovat avittaneet tai hankaloittaneet unen saamista, Leppäkorpi jatkaa.
Sovelluksen keräämä data synkronoidaan pilvipalveluun. Bedditin tiedot tallentuvat myös Applen Health Kit -sovellukseen, minkä ansiosta tiedot ovat saatavissa kaikissa iOS-laitteissa.
Äskettäin Beddit julkaisi uusimman version unisensoristaan. Toisin kuin testissä ollut versio, joka liimataan kiinni patjaan, uudempi malli on ommeltu kitkakangaskuoreen, joka pysyy paikallaan patjassa ilman liimausta. Uudenlainen kiinnitys mahdollistaa myös sensorin siirtämisen käyttäjältä toiselle.
Toinen uudistus on elektroniikan rakentaminen aikaisempaa pienempään kokoon. Aiemmassa malliversiossa elektroniikka oli pakattu kohtuullisen isokokoiseen muoviosaan. Uudessa versiossa nukkujan lähellä ei ole elektroniikkaa vaan se on saatu mahdutettua usb-liittimeen. Usb-liittimeen on lisätty lämpötila- ja kosteusanturi, jotka keräävät dataa makuuhuoneen nukkumisolosuhteista.
