Koirasta löytyi Suomessa ennennäkemätön kielimato, joka voi tarttua ihmiseen: Tältä se näyttää

Espanjasta Suomeen tuodulta koiralta on löydetty Linguatula serrata -kielimato ensimmäistä kertaa Suomessa, Helsingin yliopisto tiedottaa.

Linguatula on äyriäisiin kuuluva nenänielun loinen, jonka koira voi saada syömällä infektoituneen naudan, lampaan tai muun kasvinsyöjäeläimen elimiä raakana. Koiran tartunta voi aiheuttaa tartuntariskin myös ihmiselle.

Loinen voi kasvaa kahdeksansenttiseksi.

– Koiran lattialle yskäisemän litteän, kolmisen senttimetriä pitkän loisen havaitsi omistaja. Koira oli tuotu Espanjasta Suomeen noin vuotta aiemmin, kertoo eläinlääketieteellisen parasitologian yliopistonlehtori Anu Näreaho Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Eläinlääkärille tuotua näytettä sekä koiran ulostenäytettä tutkittiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan parasitologian laboratoriossa. Varmistus Linguatula-tartunnasta saatiin dna-tutkimuksesta Itä-Suomen yliopistossa.

Munii nenänieluun

Vaikka loista kutsutaan kielimadoksi, kyse on rapujen tapaan äyriäisestä, joka elää pääasiassa koirissa nenänielussa.

Ne tuottavat nenäeritteisiin ja ulosteeseen munia, jotka ympäristöstä päätyvät väli-isäntänä toimiviin kasvinsyöjiin, kuten nautoihin ja lampaisiin. Näissä väli-isännissä loisen niin sanotut nuoruusmuodot asettuvat esimerkiksi maksaan, keuhkoihin ja imusolmukkeisiin.

Ihminen voi toimia sekä loisen pää- että väli-isäntänä, joskin tämä on Näreahon mukaan erittäin harvinaista

Linguatula serrata -loista esiintyy Euroopassa erityisesti Romaniassa, josta tuotujen koirien tapauksia on kuvattu eri maissa. Loista ei tyypillisesti esiinny Espanjassa, mutta se on mahdollista kaikkialla, missä loinen voi kukoistaa esimerkiksi lampaan ja koiran välillä.

Tapauksen koira oli ollut oireeton ennen loisen havaitsemista, eikä ulostenäytteissä todettu munia. Koira lääkittiin soveltuvalla loislääkkeellä.

– Koirien tuontiin voi liittyä riski uusista taudeista, joista osa on riski myös ihmiselle. Kattava diagnostiikka ja loislääkitys ennen koiran tuontia sekä seuranta myös tuonnin jälkeen auttavat hallitsemaan riskejä. Kuvatussa tapauksessa omistaja toimi esimerkillisesti ja tartunta saatiin varmistettua ja hoidettua, Anu Näreaho jatkaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja