Kohdunkaulan syöpä on salakavalan oireeton tauti, jonka löytämiseksi tulisi käydä säännöllisesti papa-kokeissa. Myös epämääräiset verenvuodot on aina syytä tutkia. Vaikka tautia on Suomessa vähän, nuoret naiset ovat suuressa vaarassa sairastua.
– Kohdunkaulan syöpä poikkeaa sillä tavalla useista syöpätaudeista, että potilaat ovat usein nuoria, hedelmällisessä iässä olevia naisia, gynekologisiin syöpiin erikoistunut naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Pakarinen kertoo.
Taudin painottumista nuoriin selittää esimerkiksi se, että taudin aiheuttaa HPV-virus, ja nuorilla kohdunkaula on alttiimpi sen kaltaisille tulehduksille. Tauti myös jostain syystä kehittyy nuorilla nopeammin kuin iäkkäämmillä, minkä takia sen esiasteita ei välttämättä löydetä ajoissa papa-kokeessa.
Useiden muiden syöpien tapaan kohdunkaulan syöpä on pitkään täysin oireeton.
– Moni tapaus löytyy oireettomalta naiselta seulontatutkimuksessa.
Jos joitakin oireita on, ne ovat tyypillisesti vuotohäiriöitä.
– Pahanhajuinen valkovuoto, verinen vuoto muulloin kuin kuukautisten aikaan sekä yhdynnän jälkeinen verenvuoto ovat ilman muuta syitä hakeutua tutkimuksiin, Pakarinen sanoo.
Pidemmälle edenneenä kohdunkaulan syöpä voi aiheuttaa muitakin oireita.
– Lantion alue, jossa kohdunkaula sijaitsee, on aika ahdas paikka. Siellä menee esimerkiksi isoja verisuonia alaraajoihin sekä virtsanjohtimet virtsarakkoon, joten syövän kasvaessa kohdunkaulan ulkopuolelle voi tulla alaraajaturvotuksia, veritulppia tai virtsan kulun estymistä ja sitä myöten pahojakin selkäkipuja.
– Kasvain itsessäänkin voi aiheuttaa paikallista kipua, kun se kasvaessaan painaa lantiota. Se voi kasvaa jopa viereisiin elimiin, virtsarakkoon, suoleen ja luustoon.
Papa-seulonnat vähentäneet merkittävästi tautitapauksia
Suomessa kohdunkaulan syöpään sairastuu joka vuosi noin 160 naista. Ennen 1960-luvun alussa alkaneita papa-seulontoja vastaava luku oli noin 600–700. Vaikka tautia voi nykyään sanoa suomalaisittain ja ylipäätään länsimaisittain melko harvinaiseksi, niin kehitysmaissa, joissa papa-seulontoja ei tehdä, se on edelleen erittäin yleinen.
Suomessa naiset saavat ensimmäisen kutsun papa-seulontaan kunnasta riippuen joko 25 tai 30 vuoden ikäisenä. Seulontoja tehdään viiden vuoden välein 65 ikävuoteen asti.
– Mutta valitettavasti tämäkin seula vuotaa. Aina syöpä ei löydy papa-kokeessa, Pakarinen sanoo.
Taudin nopean kehittymisen lisäksi löytämistä voi vaikeuttaa syövän sijainti.
– Kohdunkaulan syöpää on kahta eri päätyyppiä: levyepiteelisyöpää sekä kohdunkaulan rauhaskanavista lähtenyttä syöpää. Levyepiteelisyövät ovat kohdunkaulan emättimen puoleisessa osassa, joka on nähtävillä. Ne havaitaan usein jo esiasteessa papa-kokeessa tai alkuvaiheessa silmälläkin, jolloin ne myös pystytään hoitamaan.
– Kohdunkaulan sisältä rauhasrakenteista lähtevät syövät ovat hankalampia, koska ne eivät ole näkyvillä. Suomessa nuorten naisten kohdunkaulan syöpä on pääosin juuri tätä rauhasrakenteesta lähtevää syöpää. Levyepiteelisyövät tavallaan putsataan pois jo esiastevaiheessa papa-kokeiden perusteella.
Pakarinen painottaa, että papa-seulontoihin kannattaa ehdottomasti osallistua. Tällä hetkellä niin tekee Suomessa noin 70 prosenttia naisista.
– Se on aika huono luku siinä mielessä, että kutsun saavat kaikki tietyn ikäiset naiset. Jos papa-seulontaan ei mene, niin silloin mitään ei varmasti löydy ja seula vuotaa sen henkilön kohdalla sataprosenttisesti. Ne syövät, joita papa-kokeessa ei löydy, ovat kuitenkin harvinaisuuksia.
– Papa-seulonta on naisten lakisääteinen oikeus. Yksityisellä puolella papa maksaa yli 50 euroa. Miksei menisi ilmaiseen kokeeseen?
HPV-rokote, kondomin käyttö ja tupakoimattomuus avainasemassa
Kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita ehkäisevä HPV-rokote annetaan Suomessa nykyään kaikille 11–12-vuotiaille tytöille maksutta kansallisessa rokotusohjelmassa.
– Ajatuksena on, että rokotteen saaneet eivät saisi HPV-tartuntaa eivätkä siten siitä seuraavia kohdunkaulan syövän esiasteita tai itse syöpää. Tällä hetkellä tutkimuksista tiedetään, että rokote estää hyvin kohdunkaulan syövän esiastetta, mutta seuranta ei ole vielä riittävän pitkä kertomaan, estääkö se myös kohdunkaulan syöpää. Joka tapauksessa rokote on hyödyllinen.
Syövän ehkäisyssä oleellista on myös kondomin käyttö lyhyissä tai satunnaisissa seksisuhteissa.
– Ja kondomin pitää olla kunnolla laitettu niin, että limakalvot eivät varmasti kosketa toisiaan, Pakarinen sanoo.
Tupakoimattomuus on niin ikään erittäin tärkeää.
– Jos henkilöllä on kohdunkaulan syövän esiaste tai HPV-tartunta, niin tupakointi on sama kuin heittäisi öljyä tuleen. Se oikein ravitsee sitä tautia, Pakarinen selittää.
Välivuotojen syy on tutkittava
Kohdunkaulan syövän hoito riippuu taudin levinneisyysasteesta. Sitä selvitellään gynekologisella tutkimuksella sekä mikroskooppitutkimus kolposkopialla, jossa kohdunkaulalta otetaan koepala tai sähkösilmukkanäyte. Lisäksi tehdään erilaisia kuvantamistutkimuksia.
Pienessä alkuvaiheen syövässä riittää usein paikallisesti tehty sähkösilmukkahoito, mutta pidemmälle edenneessä taudissa tarvitaan hyvinkin radikaalia leikkaushoitoa ja mahdollisesti lisähoitoja.
Jos potilaan hedelmällisyys halutaan säilyttää, joskus voidaan tehdä niin sanottu trakelektomialeikkaus, jossa poistetaan kohdunkaula vieraskudoksineen, mutta säästetään kohdunrunko, emätin, munasarjat ja munanjohtimet. Mikäli potilas on jo saanut lapsia tai on iäkkäämpi tai hedelmällisyyden säästävää leikkausta ei muusta syystä voida suositella, kohtu poistetaan kokonaan.
– Kaikista kohdunkaulan syöpään sairastuneista kaksi kolmasosaa paranee ihan kokonaan. Viiden vuoden kuluttua diagnoosista noin yksi kolmasosa on menehtynyt. Mutta tämäkin riippuu kasvaimen koosta: jos kasvain on alle neljän senttimetrin kokoinen, niin potilaista on viiden vuoden päästä elossa 80 prosenttia tai jopa enemmän.
– Myös lääkäreiden tulisi muistaa, että jos kohdunkaulalla näkee jotain poikkeavaa, niin sitä täytyy selvittää. Se ei välttämättä ole mitään luonnollista tai normaalia. Ja välivuotojen syy kannattaa ehdottomasti tutkia, Pakarinen sanoo.
Lue myös: Sari sairastui kohdunkaulan syöpään kolmekymppisenä – ”Ei ollut kerrassaan mitään oireita”
Milloin on tarvetta epäillä syöpää?
HYKS:n syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson kertoi maaliskuussa 2016, miten eri syövät oireilevat.
25:57
