Hienon urheiluauton tunnistaa tänä päivänä siitä, että se taipuu niin halutessa myös arkiautoksi.
Tykkäsimme
- suorituskyvystä
- parantuneesta käytännöllisyydestä
- bassosoundeista
Emme tykänneet
- kuka tarvitsee urheiluautossa 1200-wattiset stereot?
McLaren tekee parhaansa haastaakseen kilpailijansa niin radalla (kyllä Alonso oikeasti yrittää…) kuin siviililiikenteenkin puolella. F1-autojen ja McLaren katuautojen välinen ero on tietysti moottori, joka Ykkösissä ei ole Mäkin omaa tuotantoa.
Katusporttien puolella McLaren on kasvattanut mallistoaan vauhdilla. Tarjolla on tällä hetkellä kuusi vaihtoehtoa: huima P1, pitkäperäinen 675LT, perusvauhdikas 650S, sen erikoisversio 650S Can-Am, nyt ajossa oleva 570S sekä sen alapuolella vielä majaileva ja pääasiassa Kiinaa varten tehty ”hinnat alkaen malli” 540C.
570S ei ole varsinaisesti uusi auto, sillä sen tekniikka on lainattu muista McLaren-versioista. Hiilikuitukori painaa 75 kiloa, se on kasattu alumiinirungon päälle, moottori on tuplaturbo-V8 ja vaihteiston virkaa ajaa 7-portainen kaksoiskytkinautomaatti. Mikä tässä autossa on kuitenkin uutta, on se, että insinöörit ovat omalla panoksellaan yrittäneet tehdä autosta mahdollisimman mukava arkeen.
570S:ssä on nyt esimerkiksi moottorinsammutusautomatiikka, joka alentaa kaupunkikulutusta. Hieman pienempi pyöräkoko parantaa puolestaan mukavuutta sekä saa auton etenemään helpommin suoraan. Eikä auton korissa ole tällä kertaa aktiivisia siivekkeitä optimoimassa aerodynamiikkaa rata-ajoa varten.
Ohjaamossa arkisuuntaus näkyy puolestaan meikkipeilinä (!) sekä käytännöllisinä lokeroina: autossa on nyt niin hansikaslokero kuin ovitaskutkin. Ovet aukeavat hieman entistä enemmän ja autoon kulkua on helpotettu vielä mataloittamalla ovikynnystä. Ergonomiaa on myös parannettu, kosketusnäyttö on esimerkiksi nyt paremmin ulottuvilla. Lisäksi mukaan mahtuu nyt pieniä pakaaseja istuinten taakse sijoitettuna.
Muutoksista huolimatta kuski tuntee istuvansa heti supersportissa – etenkin kun moottori isketään tulille. 3,8-litrainen tuplaturboveekasi käynnistyy räväkästi karjaisten, mutta onneksi käynti tasaantuu nopeasti. Ääni on huomattavan bassovoittoinen muihin Mäkkeihin verrattuna.
Ajossa 570S on napakka muttei paukkukova. Mutta oikeasti… kuka haluaa ajaa tällä autolla vain maitokauppaan ja takaisin. Rata on McLarenin oikea ympäristö, ja siksi mekin suuntaamme sinne.
Vaikka etuakselilla on vain 225-leveät Pirellit, autoa on helppo ohjastaa tarkasti ja minimaalisilla ratin liikkeillä kurveihin. Moottori lähtee vetämään kolmen tuhannen kierroksen jälkeen todella vahvasti, ja perän saa irtoamaan melko helposti avaamalla kaasun räväkästi. Auton käytös on kuitenkin vielä turvallisen neutraalia ajonhallinta pois kytkettynäkin. 570S varoittaa myös äärirajoista ajoissa eikä ole luonteeltaan mitenkään äkkipikainen. Takapään pidosta vastaavat 285-leveät Pirellin P Zero Corsa -renkaat. Kaiken kruunaa moottorin ja pakosarjan upeat äänet.
Siksi on jotenkin naurettavaa, miten paljon markkinointitekstiä McLarenin edustajat ovat laittaneet lehdistötiedotteeseen 570S:n uudesta 12 kaiuttiminen ja 1 200 watin äänentoistojärjestelmästä. Meidän korviimme auton omat äänet kuulostavat niin paljon paremmilta, ettei stereoita tarvittaisi lainkaan…
McLaren 570S Coupe
Moottori 3 799 cm3, V8-tuplaturbo
Teho 419 kW (570 hv) / 7 400 r/min
Vääntö 600 Nm / 5 000–6 500 r/min
0-100 km/h 3,2 s
Huippunopeus 328 km/h
EU-kulutus 10,2 l/100 km
CO2-päästöt 249 g/km
Mitat Pituus 4 530 mm, leveys 1 915 mm, korkeus 1 202 mm, akseliväli 2 670 mm
Omamassa 1 451 kg
Tavaratila 150 l