Hienon urheiluauton tunnistaa tänä päivänä siitä, että se taipuu niin halutessa myös arkiautoksi.
Tykkäsimme
- suorituskyvystä
- parantuneesta käytännöllisyydestä
- bassosoundeista
Emme tykänneet
- kuka tarvitsee urheiluautossa 1200-wattiset stereot?
McLaren tekee parhaansa haastaakseen kilpailijansa niin radalla (kyllä Alonso oikeasti yrittää…) kuin siviililiikenteenkin puolella. F1-autojen ja McLaren katuautojen välinen ero on tietysti moottori, joka Ykkösissä ei ole Mäkin omaa tuotantoa.
Katusporttien puolella McLaren on kasvattanut mallistoaan vauhdilla. Tarjolla on tällä hetkellä kuusi vaihtoehtoa: huima P1, pitkäperäinen 675LT, perusvauhdikas 650S, sen erikoisversio 650S Can-Am, nyt ajossa oleva 570S sekä sen alapuolella vielä majaileva ja pääasiassa Kiinaa varten tehty ”hinnat alkaen malli” 540C.
570S ei ole varsinaisesti uusi auto, sillä sen tekniikka on lainattu muista McLaren-versioista. Hiilikuitukori painaa 75 kiloa, se on kasattu alumiinirungon päälle, moottori on tuplaturbo-V8 ja vaihteiston virkaa ajaa 7-portainen kaksoiskytkinautomaatti. Mikä tässä autossa on kuitenkin uutta, on se, että insinöörit ovat omalla panoksellaan yrittäneet tehdä autosta mahdollisimman mukava arkeen.
570S:ssä on nyt esimerkiksi moottorinsammutusautomatiikka, joka alentaa kaupunkikulutusta. Hieman pienempi pyöräkoko parantaa puolestaan mukavuutta sekä saa auton etenemään helpommin suoraan. Eikä auton korissa ole tällä kertaa aktiivisia siivekkeitä optimoimassa aerodynamiikkaa rata-ajoa varten.
Ohjaamossa arkisuuntaus näkyy puolestaan meikkipeilinä (!) sekä käytännöllisinä lokeroina: autossa on nyt niin hansikaslokero kuin ovitaskutkin. Ovet aukeavat hieman entistä enemmän ja autoon kulkua on helpotettu vielä mataloittamalla ovikynnystä. Ergonomiaa on myös parannettu, kosketusnäyttö on esimerkiksi nyt paremmin ulottuvilla. Lisäksi mukaan mahtuu nyt pieniä pakaaseja istuinten taakse sijoitettuna.
