Jos uutta Honda Civic Type R -mallia katsoo ainoastaan järkinäkökulmasta, on se heikoilla. Ärrä on todella epämukava, kokoonsa nähden arvokas, eikä tehoista ole talvella juurikaan hyötyä.
Hinta alkaen 47 990 €
Tykkäsimme
- loistavista ajo-ominaisuuksista
- voimalinjastosta
Emme tykänneet
- vaisuista pakoäänistä
- arkiajoon kovasta alustasta
Teho-Civiciä on siis vaikea perustella vaimolle järkisyin, mutta onneksi tunnepuoli on kunnossa. Jo pelkästään ison lintulaudan näkeminen herättää automiehessä tunneryöpyn.
– Kato nyt sitä takaspoileria, kuin siisti, sanoi toimittajakollegani nähdessään Civicin lintulaudan. Mainittakoon, että kyseessä on nuoremman sukupolven journalistin kommentti.
Tunnepuolella on osuttu napakymppiin myös muissa yksityiskohdissa. Leveät lokasuojan levikkeet, haukkaava keulanilme ja neljä pakoputken ulostuloa kertovat selvää kieltä auton menohaluista – ja niitä myös riittää.
Galleria
Moottorina on ensimmäistä kertaa Hondan historiassa turboahdettu bensiinimoottori. Kireäviritteinen kaksilitrainen moottori tuottaa 310 hevosvoimaa ja 400 Nm väännön. Jotain auton potentiaalista kertoo sekin, että auto on saavuttanut nopeimman etuvetoisten autojen ajan 7.50,63. Nürburgringin Nordschleifella.
Mestarin viitan saavuttaminen on vaatinut tinkimätöntä otetta tuotekehittelyyn. Moderni turbomoottori, etuakselin mekaaninen lukko, optimoitu aerodynamiikka ja vain tätä mallia varten kehitetyt renkaat kertovat panostuksista Civicin huippumalliin.
Ja sitten se tärkein: miltä auto tuntuu ratin takana? Kun kuljettaja istuu tyköistuvan punaisen Recaron syleilyyn ja ottaa tukevasta ratista kiinni, on pulssi selvästi koholla, vaikka verenpainelääkitys olisi muuten kunnossa.
Galleria
Pulssi tasaantuu auton käynnistyttyä sillä äänimaailma ei ole yhtä rähisevä kuin auton ulkonäkö antaa olettaa. Sen sijaan turbon herääminen saa aikaan tuningautomaisen puhahduksen, joka peittää allensa kaikki muut äänet. Tätä seuraa luistoneston merkkivalon syttyminen ja kamppailu, jonka pääosaa esittävät Continentalin leveät eturenkaat ja Suomen karheapintaiset asvaltit. Kahdella ensimmäisellä vaihteella asvaltti on johdossa, mutta lopulta kolmosella pito löytyy. Etuvetoiselle autolle yli 300 hevosvoimaa on liikaa. Siitäkin huolimatta, että auton mekaaninen lukko hoitaa hyvin tehtävänsä.