Liikunta lisää verenkiertoa, solutason aineenvaihduntaa ja aktivoi mielihyvähormonien eritystä. Liikkuvan naisen on helpompi tulla toimeen vaihdevuosien kanssa.
Aivojen ohjaamina elimistön rauhasten tuottamat hormonit ovat ihmiselle elintärkeitä, ja ne kulkevat verenkierrossa. Myös rasva- ja lihaskudos tuottaa heikosti naissukupuolihormoni estrogeenia.
Rasvaa siis tarvitaan naisen elimistössä erityisesti lantion sekä rintojen seudulla, ja hyvä lihaskunto vaikuttaa myös hormonitasoihin. Ravinnosta saamme myös hormonien tapaan elimistössä vaikuttavia aineita, kuten kasviestrogeenia, joita saa muun muassa kokojyvärukiista ja metsämarjoista.
Hormonit vaikuttavat koko kehoon
Munasarjojen tuottamaan estrogeeniin reagoivia soluja on naisen iholla, limakalvoilla, lihaksissa, sydämessä, verisuonissa ja aivoissa. Keltarauhashormoni liittyy kuukautiskiertoon, raskauden mahdollistumiseen ja ylläpitoon. Keltarauhashormonitasojen vaihtelu kuukautiskierrossa voivat lisätä ennen kuukautisia ilmenevää alakuloa, turvotusta, ärtyisyyttä ja seksuaalisen halun sekä energian vähenemistä.
Hormonien eritys on runsainta noin 20–25-vuotiaana. Munasarjojen kyky tuottaa estrogeenia alkaa hiljalleen heikentyä 40- vuotispäivien jälkeen, ja elimistössä on tällöin hormoneja enää noin puolet nuoruuden huippuajoista.
Joidenkin syöpien, kipuoireiden sekä sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa hiljalleen lisääntyä hormonien vähetessä. Elimistön vähäinen sukuhormonien määrä vähentää myös aivojen serotiini- ja oksitosiinihormonien pitoisuutta, mikä taas voi vaikuttaa ruokahalun lisääntymiseen, mielialan säätelyyn, unen laadun heikkenemiseen sekä masentuneisuuteen.
Oireita vuosikausia
Vaihdevuosiksi sanotaan ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta sammuu. Estrogeenituotanto voi olla vaihtelevaa 40–58-vuotiaalla naisella jopa vuosikausia. Vaihdevuosien alkamiseen vaikuttaa perimä ja elämäntavat.
