Kirjeenvaihtajan analyysi: Tämän takia USA:n ja EU:n kauppasodasta pitää olla huolissaan

Yhdysvallat on jo runnonut omat vihreää siirtymää tukevat ratkaisunsa lakien muotoon, eli EU:n mahdolliset toiveet Euroopan maiden erivapaudesta amerikkalaismarkkinoilla saadaan jo unohtaa.

Presidentti Joe Bidenin inflaation hillintäohjelma IRA (Inflation Reduction Act) sisältää lähes 400 miljardia energia- ja ilmastorahoitusta sekä 200 miljardin arvosta yritysten verohelpotuksia.

Yhdysvaltojen päätökset suosivat yrityksiä, jotka toimivat Yhdysvaltain mantereella ja suosivat tuotteissaan Yhdysvalloista tai sen vapaakauppakumppaneilta, Kanadalta tai Meksikolta saatavia raaka-aineita.

Eurooppa on jäämässä sivustakärsijäksi

Esimerkiksi eurooppalaiset autonvalmistajat pelkäävät menettävänsä amerikkalaiset sähköautomarkkinat käytännössä kokonaan, jos ja kun USA tukee amerikkalaisia kuluttajia Yhdysvalloissa valmistettujen autojen osalta 7500 dollarilla.

Monilla eurooppalaisilla automerkeillä on tuotantolinjoja toki myös Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa, mutta suurin osa näidenkin autojen materiaaleista tuodaan Yhdysvaltoihin eri puolilta maailmaa.

Jos auto ei ole materiaaleiltaan tarpeeksi ”amerikkalainen”, jäävät sähköautojen ostajilta veroalennukset saamatta. Jo nyt saksalaiset autonvalmistajat Volkswagen ja Mercedes-Benz sekä ruotsalainen akkutehdas Northvolt ovat lykänneet Eurooppaan kohdistuvia tehdashankkeitaan.

Lue myös: Kirjeenvaihtajan kommentti: EU:lla ei ole tarjota pikajäsenyyttä toivovalle Ukrainalle kuin lämmintä kättä – tämä on maan suurin este jäsenyydelle

Investoinnit Yhdysvaltoihin kiinnostavat niitä runsaiden tukien ja halvempien energiakustannusten takia huomattavasti enemmän.

Autonvalmistajat eivät ole ainoa esimerkki, monet teollisuudenalat voivat jatkossa saada Yhdysvalloissa merkittävää valtiontukea vihreän teknologian investointeihin.

Moni aurinkopaneelivalmistaja ja vetyteknologian kehittäjä on jo päättänyt investoida Euroopan sijasta USA:han. Euroopan pelkona on, että Euroopassa tarvittavat tuuli- ja aurinkovoimalat, lämpöpumput ja hiilidioksidin talteenottoteknologia tuotetaan jatkossa Yhdysvalloissa tai Kiinassa.

Yhdysvallat ei lietso kauppasotaa Euroopan kanssa, mutta se haluaa tukipaketeilla kampittaa suurimman kilpailijansa Kiinan. Siinä taistelussa Eurooppa on jäämässä tahtomattaan sivustakärsijäksi.

Ratkaisuilla on kiire

EU:n ja eurooppalaisten kauppamahtien, Saksan ja Ranskan vetoomukset eurooppalaisesta erivapaudesta tai vapaakauppa-asemasta eivät ole Bidenin hallintoon purreet.

Brysselin hallintokortteleissa ratkaisuja on mietitty ympäri vuorokauden. Komission ehdotus on höllentää eurooppalaisia valtiontukisääntöjä määräajaksi vuoden 2025 loppuun ja luoda rahoitukseen myös koronalainojen ja -tukien kaltainen yhteinen rahoitusväline.

USA:n tukipaketit ovat voimassa vuoteen 2030, siksi EU:n iso kysymys on, jäisikö valtiontukihelpotus lopulta unionissakaan kahteen, kolmeen vuoteen.

Enemmistöä EU-maista, myös Suomea huolestuttaa, että EU sallisi valtiontuet myös teollisuustuotantoon, ei pelkästään tuotekehitykseen ja tutkimukseen kuten tähän saakka.

Lue myös: Ukraina haluaisi EU:hun vauhdilla: Kiovan huippukokouksessa kevyttä toppuuttelua

Suurilla EU-mailla, erityisesti Saksalla on pieniä maita paremmat resurssit varmistaa omien yritystensä kilpailumahdollisuudet Yhdysvaltoja vastaan.

Se tuhoaisi Euroopan vapaat sisämarkkinat ja kilpailun. Samalla Eurooppa ajautuisi vääjäämättä ja vastentahtoisesti kauppasotaan tärkeimmän kumppaninsa, Yhdysvaltojen kanssa. Pienet EU-maat ajavat huippukokouksen keskusteluissa linjaa, jossa hyödynnettäisiin tehokkaasti EU:n nykyiset ja käyttämättä jääneet rahoitusvälineet.

Suuri osa esimerkiksi koronalainoista on yhä nostamatta. Yhdysvaltojen aikajänne omille tukitoimilleen on kahdeksasta kymmeneen vuotta ja paketin suuruus noin 400 miljardia, samassa ajassa myös EU pystyy tukemaan budjettinsa puitteissa omien yritystensä vihreää siirtymää sadoilla miljardeilla. 

Ratkaisuilla on kiire. Eurooppalaiselle teollisuudelle on annettava erittäin nopeasti vahva signaali, että EU aikoo varmistaa oman teollisuutensa pysyvän ja kehittyvän nimenomaan Euroopassa.

Samalla pitäisi kuitenkin välttää Euroopan sisäinen valtiontukisota sekä kansainvälinen kauppasota. Siksi valot palavat Brysselin neuvotteluhuoneissa jälleen läpi yön.