Pauli Jokinen: Verikoirat - ja muita terroristeja sortokauden Helsingissä (Into 2021)
Useimmat meistä muistanevat venäläisen kenraalikuvernööri Bobrikovin, jonka Eugen Schauman murhasi senaatin eli nykyisen valtioneuvoston porraskäytävässä 1904. Schauman oli raivostunut Suomen venäläistämispyrkimyksistä, joita Bobrikov innokkaasti toteutti Helsingissä.
Helsinki-kirjoista tunnetun Pauli Jokisen ansiokkaassa Verikoirat-kirjassa on luku Bobrikovin murhasta, joka lienee tunnetuin kuolemaan johtanut terroriteko Suomessa.
Yksin toiminut Schauman tappoi myös itsensä, joten paremman puutteessa venäläiset tutkivat murhaan viattoman Schaumanin isän toimia. Hän joutuikin istumaan kuukausia tutkintavankeudessa. Kun isä-Schauman pääsi vapaaksi, tuhannet ihmiset vastaanottivat hänet isänmaallisin tervehdyksin Helsingin rautatientorilla.
Oliko Schauman sankari vai murhaaja?
Jokinen kertoo pääministeri Matti Vanhasen aikoinaan todenneen, että Schauman oli yksiselitteisesti terroristi. Ylen suuret suomalaiset äänestyksessä Schauman nousi kuitenkin sijalle 34 eli korkeammalle kuin Gallen-Kallela tai Runeberg.
Kirjasta selviää, että vihatun Bobrikovin murhaa olivat suunnittelemassa monet muutkin mutta Schauman ehti ensin.
Bobrikov ei ollut ainoa, jota sortokaudella vihattiin vaan useat venäläistämistoimia aktiivisesti edistäneet olivat erilaisten suomalaisten terroristiryhmien tappolistalla.
Verikoirat vihasivat venäläistämistoimia
Kirja on saanut nimensä Verikoiriksi kutsutusta helsinkiläisestä koululaisporukasta, joka ryhmittyi Arvi Nikolaisen ympärille. Ryhmän tarkoitus oli tehdä veritekoja sekä jakaa laittomia lentolehtisiä ja muita painotuotteita venäläistämistoimien ahdistamille suomalaisille.
Samalla töhrittiin venäjänkielisiä kylttejä ja tutustuttiin viemäriverkostoon ja kellareihin pommimiesten pakoreittien varmistamiseksi. Ryhmä toimi aktiivisimmillaan ensimmäisen sortokauden huippuvuosina 1904-1905. Verikoirien tapaisia koululaisten isänmaallisia ryhmiä perustettiin kirjan mukaan myös muihin Suomen kaupunkeihin.
Verikoirien merkittävin attentaatti lienee ollut venäläisen santarmin murha. Kirjassa kuvataan, kuinka Denisuk oli matkalla kotiinsa pitkin Simonkatua ja Kansakoulukadulla Annantalon läheisyydessä nuori murhaaja odotti uhriaan. Kun Denisuk oli kohdalla, murhaaja ampui häntä selkään. Denisuk kuoli vammoihinsa vuoden sisällä.