Kirja-arvio: Ranskalaistiedemiehen matka Lapista Euroopan hoveihin ja taistelukentille

Kuutti Koski kuljettaa nautittavasti lukijaa pitkin sotivaa ja kuohuvaa Ludvig XV:n, Maria Teresian ja Fredrik Suuren Eurooppaa tiedeakatemioineen, kristallikruunujen alta ruudinsavuisille metsänäreille, tutkijatorniin Baselissa, samettiverhojen hämärtämiin salonkeihin, oppineiden armottomiin kiistoihin totuudesta ja valtaa pitävien suosiosta.

Tiede on intohimoa tutkimuskohteeseen, kannustusta, ystävyyttä, vihaa, kilpailua, kyräilyä, kateutta, kampittamista, selän takana juonittelua, järkähtämätöntä halua olla oikeassa. Koski loihtiikin elävän ja henkilöhahmoiltaan rikkaan politiikan ja tieteen tekemisen ja tieteilijöiden kunnianhimojen ja kateuden basaarin. 

Maupertuis tunsi Voltairen, jonka satiirista ja herjaavaa kynänjälkeä janottiin luettavaksi pitkin Vanhaa mannerta, ja josta Lapin käynyt ranskalainenkin saa kärsiä. Zeniitin sivuilla Voltaire näyttäytyy myös ensiluokkaisimpana lierovertaistensa joukossa.

Aikansa suurin matemaatikko, älyllisesti omissa sfääreissään elävä Leonhard Euler tiivistää taidon ja ominaisuuden pysyä paitsi hengissä, myös tieteen rahoituksen, eli hallitsijoiden suosiossa, tai tarvittaessa heistä riittävän etäällä.

Eräässä keskustelussa Maupertuis’n kanssa Euler sanoo, ettei hänellä ole ”suoraanpuhumattomuuden lahjaa”.     

Dialogi on sujuvaa, kerronta kuulostaa Valistuksen ajan oppineiden pisteliäältä älyltä, olematta ylinokkelaa tai näsäviisasta. Ajankuva toreineen, nuhjuisine vaatteineen ja hoviloistoineen, oppineiden kiihkeine yhteenottoineen, tuntuu todelta.

Koski listaa kirjansa lopussa joko suoraan tai hieman muunnellen käyttämiään alkuperäislähteitä – tämähän on romaani – ja tutkimuskirjallisuutta. Jokunen anglismi on jäänyt erisnimiin, kuten Pliny eli Plinius.

Zeniittiä lukiessa voi peilata toista suurta murrosaikaa, nykyaikaa.

Pariisissa kuuluisaa salonkiaan pitänyt markiisitar Émilie du Châtelet oli myös huippumatemaatikko, mutta ajan villitys, tiedeakatemiat, olivat yhä naisilta suljetut. 

Katolinen kirkko ja protestanttiset suuntaukset ottivat mittaa toisistaan, eli vallasta. Painokonetekniikka levitti sanaa ja valhemaailmaa kuin some nykyään.

Taustalla Newton ja Descartes kamppailevat maailmakuvasta ja todellisuuskäsityksestä, ranskalaista järkeilyä haastavat englantilainen kokeellinen ja mittaava tiede. Akatemioissa kyräiltiin protonationalistisesti toisista valtakunnista tulleiden tiedemiesten poliittisen lojaalisuuden perään.

Maupertuis itse paitsi mittasi Maan muodon Lapissa, tutki myös luontoa kuin evoluutioteoriaa ennustaen.

Ajalleen tyypillinen monilahjakas tiedemies, saintmalolaisen merimiehen pitkälle ponnistanut poika, joka todisti maailmaa sellaiseksi kuin se on, ja haaksirikkoutui elämässään.