Marcus Rosenlund: Sää joka muutti maailmaa, 2019 (Väder som förändrade världen 2018) Schildts & Söderströms
Sään ja ilmaston vaihtelut ovat vaikuttaneet ihmiskunnan historiaan yllättävän monella tavalla. Sään muutosten seurauksena maapallolla on ollut sotia, kansainvaelluksia ja nälänhätää. Esimerkiksi massiivisten sateiden ja niitä seuranneen kuivuuden aiheuttamat kansainvaellukset ovat muokanneet Euroopasta sellaisen kuin sen tänään tunnemme.
Yleisradion tiedetoimittajana työskentelevä Marcus Rosenlund aloittaa kirjansa kertomalla talvisodan säästä. Suomalaisten mielikuviin on jäätynyt kuva normaalia kylmemmästä talvesta, joka olisi vaikuttanut suomalaisten torjuntavoittoon. Totuus on kuitenkin monipuolisempi.
Todellisuudessa talvisodan alkupuolella tammikuun puoliväliin saakka 1940 oli tavallista lämpimämpää. Tästä oli hyötyä suomalaisille, sillä Karjalan kannaksen joet ja järvet eivät jäätyneet, joten venäläiset joutuivat ajamaan sotakalustoaan kapeikkojen kautta.
Tammikuun puolivälin jälkeen alkoi normaalia kylmempi kausi, josta oli hyötyä neuvostoliittolaisille, ei suomalaisille. Viipurinlahti jäätyi ja venäläisjoukot pääsivät siitä yli. Kylmät kirkkaat yöt puolestaan helpottivat pommituslentoja Helsinkiin.
Monen taistelun lopputulos sään syytä
Kirjasta löytyy useita kertomuksia, kuinka säätila tai ilmasto on vaikuttanut historian kulkuun. Esimerkiksi Napoleonin tappioksi koitunut Waterloon taistelu olisi voinut toisissa sääolosuhteissa päättyä toisellakin tavalla. Myös Espanjan "voittamattoman armadan" yritys nousta maihin Britanniassa olisi voinut toisissa sääolosuhteissa jopa onnistua.

