Mainos

Kirja-arvio: Pieni jääkausi tappoi kolmasosan suomalaisista – ja muita totuuksia ilmaston vaikutuksista ihmisen historiaan

Marcus Rosenlund: Sää joka muutti maailmaa, 2019 (Väder som förändrade världen 2018) Schildts & Söderströms

Sään ja ilmaston vaihtelut ovat vaikuttaneet ihmiskunnan historiaan yllättävän monella tavalla. Sään muutosten seurauksena maapallolla on ollut sotia, kansainvaelluksia ja nälänhätää. Esimerkiksi massiivisten sateiden ja niitä seuranneen kuivuuden aiheuttamat kansainvaellukset ovat muokanneet Euroopasta sellaisen kuin sen tänään tunnemme.

Yleisradion tiedetoimittajana työskentelevä Marcus Rosenlund aloittaa kirjansa kertomalla talvisodan säästä. Suomalaisten mielikuviin on jäätynyt kuva normaalia kylmemmästä talvesta, joka olisi vaikuttanut suomalaisten torjuntavoittoon. Totuus on kuitenkin monipuolisempi.

Todellisuudessa talvisodan alkupuolella tammikuun puoliväliin saakka 1940 oli tavallista lämpimämpää. Tästä oli hyötyä suomalaisille, sillä Karjalan kannaksen joet ja järvet eivät jäätyneet, joten venäläiset joutuivat ajamaan sotakalustoaan kapeikkojen kautta.

Tammikuun puolivälin jälkeen alkoi normaalia kylmempi kausi, josta oli hyötyä neuvostoliittolaisille, ei suomalaisille. Viipurinlahti jäätyi ja venäläisjoukot pääsivät siitä yli. Kylmät kirkkaat yöt puolestaan helpottivat pommituslentoja Helsinkiin.

Monen taistelun lopputulos sään syytä

Kirjasta löytyy useita kertomuksia, kuinka säätila tai ilmasto on vaikuttanut historian kulkuun. Esimerkiksi Napoleonin tappioksi koitunut Waterloon taistelu olisi voinut toisissa sääolosuhteissa päättyä toisellakin tavalla. Myös Espanjan "voittamattoman armadan" yritys nousta maihin Britanniassa olisi voinut toisissa sääolosuhteissa jopa onnistua.

Sää joka muutti maailmaa -kirja on kertomus maailmanhistoriasta, jota sää on muovannut. Nykyisin elämme holoseeni-nimistä geologista aikakautta, joka alkoi jääkauden jälkeen runsaat 11 000 vuotta sitten.

Lämpimin ajanjakso oli 6800-5500 vuotta sitten, jolloin Suomen alueen lämpötila oli keskimäärin 2-3 astetta nykyistä korkeampi. Juuri tähän niin sanotut ilmastoskeptikot usein viittaavat, kun puhutaan ilmaston lämpötilavaihteluista.

Jääkauden jälkeen on tapahtunut useita "ilmastonmuutoksia", joilla on ollut merkittäviä vaikutuksia ihmisten elämään. Rosenlund siteeraa pitkään amerikkalaisen geologin Gerard Bondin hahmottamia ilmastosyklejä. Syklit osoittavat, että menneisyydessä tapahtuneilla ilmastonmuutosilmiöillä on merkittävä vaikutus yhteiskunnan kehitykseen.

Bond-sykleiksi kutsuttuja massiivisia ilmastotapahtumia on kaikkiaan kahdeksan. Ensimmäinen sykli alkoi jääkauden lopulla, kun Pohjois-Amerikassa sijaitseva kooltaan nykyistä Itämerta suurempi jääjärvi Agassiz tyhjeni nopeasti Atlantille aiheuttaen merivirtoihin muutoksia ja ilmaston kylmenemisen.

Sahara kuivui, ihmiset Niilin varrelle

Sykli numero viisi alkoi noin 5900 vuotta sitten, kun hedelmällinen Sahara muuttui kuivuuden myötä autiomaaksi. Tämä johti siihen, että ihmiset joutuivat muuttamaan Niilin varrelle. Tämä puolestaan loi pohjan Egyptin kehittymiselle ja aikansa korkeakulttuurille.

Myös 4200 vuotta sitten Etelä-Euroopasta Lähi-idän kautta Intiaan saakka ylettynyt kuivuus aiheutti muutoksia. Egyptissä Niilin hedelmälliset tulvat vähenivät ja ruoka oli kortilla. Korkeakulttuuri alkoi rapistua. Nälkä vallitsi ja ihmiset söivät nälkäänsä jopa omia lapsiaan.

Kirjoittaja pohtii, kuinka vaarallista on luottaa vain yhteen elämän jatkumisen mahdollistavaan elinkeinoon eli Egyptin tapauksessa Niilin tulvimisen mahdollistamaan maanviljelykseen. Kirjoittaja pohtii, että esimerkiksi öljyn yhtäkkinen loppuminen aiheuttaisi täsmälleen samanlaisia ongelmia kehittyneille yhteiskunnille nykyaikana. Ruotsissa on laskettu, että öljyn nopea loppuminen johtaisi laajamittaiseen nälänhätään muutamassa vuodessa.

Kansainvaellukset loivat nykyisen Euroopan

Tuoreempi ja ehkä historiankirjoista tutuin ilmastonmuutokseen liittyvä merkittävä tapahtuma on kansainvaellukset noin 1500 vuotta sitten. Nuo ihmisvirtojen liikkeet loivat itse asiassa nykyisen Euroopan samalla kun tuhosivat Rooman valtakunnan.

Näyttää siltä, että monet kansainvaellukset liittyvät aina jollain tapaa ilmaston muutoksiin. Tälläkin hetkellä puhutaan ilmastopakolaisista, kun ihmiset lähtevät köyhiltä alueilta Eurooppaan tai muihin rikkaisiin maihin.

Kansainvaellusten aikaan 350-450 satoi lähes kaksinkertaisesti keskimääräiseen sademäärään nähden. Tämän jälkeen noin vuoteen 600 oli poikkeuksellisen kylmää ja kuivaa. Kesälämpötilat laskivat Euroopassa keskimäärin kolme astetta.

Tämän ilmastonmuutoksen seurauksena maanviljelys kärsi ja nälkä ajoi ihmiset etsimään parempia viljelysmaita. Tuolloisen ilmastonmuutoksen aiheuttajana oli muun muassa kolme suurta tulivuorenpurkausta.

Pieni jääkausi tappoi kolmasosan suomalaisista

Sää joka muutti maailman -kirjassa käsitellään myös niin sanottua pientä jääkautta 1500-1800-luvuilla, jolloin ilmasto oli selvästi "normaaliaikaa" kylmempää ja sateisempaa.

1600-luvun lopulla myös silloisen Suomen alueella koettiin vakava nälänhätä. Jopa kolmannes eli noin 150 000 suomalaista kuoli nälkään. Kyseessä oli väestöön suhteutettuna merkittävämpi joukkosurma kuin vaikkapa Kiinan tai Neuvostoliiton itseaiheutetut mutta massiiviset nälänhädät 1900-luvulla.

Pienen jääkauden aiheutti ilmeisesti moni samaan suuntaan vaikuttanut tapahtuma. Rosenlund luettelee tulivuorenpurkaukset, Golf-virran muutokset ja epätavanomaisen voimakkaan El Nino -ilmiön sekä auringon ultraviolettisäteilyn vähenemisen.

Rosenlund myöntää kirjan lopussa, että hänen kirjaansa voi lukea todisteena ilmaston jatkuvasta muutoksesta. Mutta mikään nykyisen ilmastonmuutoksen vähättelijä hän ei myönnä olevansa. Samanaikaisesti voi olla meneillään useita ilmastonmuutoksia, luonnollisia ja ihmisen aiheuttamia. Hänen mukaansa nykyisen fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttama ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan valtavia muutoksia yhteiskunnissamme.

Rosenlundin mukaan nyt on yhdestoista hetki tehdä jotain. Mutta niin tai näin, monet tulevat kärsimään ja kuolemaan ilmastonmuutoksen seurauksena. Se on Rosenlundin mukaan väistämätöntä.

Tästä huolimatta hän sanoo olevansa optimisti. Ihminen sopeutuu ja keksii uusia tapoja elää ja toimia. Ihminen kykenee myös etsimään ongelmiin ratkaisuja. Hyvä, jos näin todella on.  

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja