Kilpirauhasen aktiivisuudella saattaa olla pitkäkantoisia terveysvaikutuksia, vaikka sen toiminta olisi mittausten mukaan normaalin puitteissa. Hollantilaistutkijoiden havainto viittaa siihen, että nykyiset raja-arvot kaipaavat viilausta.
Tulokset julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä, ja ne perustuvat 7 800:n keskimäärin 65-vuotiaan kahdeksanvuotiseen seurantaan. Seuranta-aikana 790 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitauteihin ja 1 400 menehtyi.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot kuolleisuudesta ja sairastumisista tutkimuksen alussa kerättyihin tietoihin potilaiden kilpirauhasten toiminnasta, he havaitsivat kilpirauhasen toiminnan liittyvän siihen, miten todennäköisesti potilas menehtyi seurannan aikana.
Pienimmässä riskissä olivat potilaat, joiden kilpirauhastoiminta oli normaalin alarajoilla. Suurimmassa riskissä olivat vastaavasti ylärajoilla olevat. Sama havaittiin analyysissa, jossa tarkasteltiin sydänsairauksia.
Käytännössä erot tarkoittivat noin kolmen vuoden vähennystä eliniässä ja sydän- ja verisuonitaudin alkamista noin 3,5 vuotta aikaisemmin. Tämä havaittiin riippumatta sydän- ja verisuonitautien perinteisistä riskitekijöistä.
Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena nykyisten raja-arvojen ongelmista, mutta havainnot olisi hyvä varmistaa vielä suuremmissa tutkimuksissa ja muissa väestöissä.
Jos tulokset varmistuvat, raja-arvoja kannattaisi todennäköisesti tarkastella uudelleen ainakin keski-ikäisten ja sitä vanhempien kohdalla. Aiemmissa tutkimuksissa kilpirauhasen lievä liika- ja vajaatoiminta ovat kummatkin liitetty sydänriskeihin.
Copyright Duodecim 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.