Kiinteistöveron kunnittaiset erot huomattavia

Kiinteistöjen verotusarvoilla painotettu yleinen kiinteistöveroprosentti on koko maassa keskimäärin 0,68 eli sadasosan viimevuotista korkeampi. Vakituisen asuinrakennuksen keskimääräinen verokanta pysyy tänä vuonna 0,26 prosentissa. Vapaa-ajan asuinrakennuksen keskimääräinen veroprosentti on edelleen 0,79 prosenttia.

Tonteista ja muista kuin asuinrakennuksista verottaa lain salliman enimmäismäärän 10 kuntaa. Niissä yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,00. Koviin verottajiin lukeutuvat kaupungeista Imatra, Kemi, Kotka, Kuusankoski, Rovaniemi, Vaasa ja Ähtäri. Lain sallimassa minimissä (0,50) pitäytyy toista sataa Manner-Suomen kuntaa. Useat Ahvenanmaan kunnat käyttävät tätäkin alempaa verokantaa.

Asumisen verotus kovinta Nauvossa ja Rovaniemellä

Vakituista asuinrakennusta ei verota lain salliman maksimin mukaan mikään kunta. Elimäki ja Pieksämäki verottavan 0,45 prosentin mukaan, kun taas yli sata Manner-Suomen kuntaa soveltaa 0,22 prosentin minimiä ja toista kymmentä Ahvenanmaan kuntaa ei verota vakituista asuinrakennusta lainkaan. Eniten joutuu kiinteistöveroa maksamaan asumisestaan Nauvossa ja Rovaniemellä, missä verotusarvoltaan 400 000 markan arvoisesta asunnosta kiinteistöveroa menee 2 200 markkaa. Seuraavina tulevat Pieksämäki (2 150 mk), Ähtäri (2 050 mk), Iisalmi ja Kuhmoinen (2 000 mk), Kemi (1 990 mk) sekä Elimäki, Liperi, Sysmä ja Vuolijoki (1 950 mk). Koko maan keskiarvo on 1 450 markkaa ja Manner-Suomen minimi on 1 160 markkaa eli noin puolet enimmäisveroista.

Vapaa-ajan asuinrakennusta verottaa maksimin (1,00) mukaan seitsemän ja minimin (0,50) toista kymmentä kuntaa. Näin tontti mukaan lukien vapaa-ajan asunnon kiinteistövero voi olla kaksinkertainen edullisimpiin kuntiin nähden.

Lisätietoja Kiinteistöliitosta http://www.kliitto.fi