Mainos

Kiinnostaako kulttuurikummius? Museovirasto etsii anteliaita kummeja kansallisaarteille

Kansallisaarteiden konservointiin kaivataan yksityisiä lahjoittajia. Kulttuurikummien avulla on jo saatu konservoitua esimerkiksi Janakkalan miekkamiehen harvinaiset miekat. Parhaillaan käsittelyssä on Ulvilan raha-aarre.

Janakkalasta löytyi vuonna 2013 ruumishauta, joka sisälsi luiden lisäksi kaksi miekkaa 1000-luvun vaihteesta. Miekkojen konservointiin oli tarvetta, sillä niitä tarvittiin lainaan Tampereen Vapriikin näyttelyyn. Ensimmäisiksi kulttuurikummeiksi ilmoittautuivat Kalevalaisten Naisten Liitto ja Kalevala Korun Kulttuurisäätiö, jotka rahoittivat miekkojen konservointia.

Sysmän harvinaisen hopealöydön kummiksi ryhtyi puolestaan Suomen Numismaattinen Yhdistys, jonka tuella esineet konservointiin ja saatiin esille. Löytöön kuuluu muun muassa 31 hopearahaa ja hopeakoruja.

Tutkijat Jaakko ja Tua Björklund rahoittivat 1600-luvulla valmistetun Henrik Klaunpoika Flemingin messinkihaarniskan konservoinnin.

Uusin kummikohde on Ulvilan aarre, jonka käsittelyä rahoittaa Moneta-yritys. Vuonna 2004 löydetty raha-aarre sisälsi noin 1500 ulkomaalaista kolikkoa, jotka oli todennäköisesti piilotettu 1300-luvun lopulla.

Tällä haavaa kummia etsitään Someron alttarikaapille, joka on peräisin Saksasta 1500-luvulta. Ainutlaatuisen esineen konservointi on erittäin pikkutarkkaa, ja sen on arvioitu maksavan noin 40 000 euroa.

– Kummitoiminnan avulla saamme lisää voimavaroja konservointiin ja samalla pääsemme osallistamaan ihmisiä, konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti Museovirastosta summaa.


Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.