Kiinan liittyminen Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi vuonna 2001 lisäsi rajusti tavaratuontia Kiinasta Suomeen ja vei teollisuudesta työpaikkoja. Varsinkin rutiininomaisia kokoonpanotehtäviä tekevien työllisyys ja palkkakehitys heikkenivät.
Kaikkiin ammattiryhmiin tuontishokki ei kuitenkaan vaikuttanut pidemmällä aikavälillä kielteisesti. Erityisesti joissakin asiantuntijatehtävissä, kuten kirjanpidossa, työskenteleviä sekä toimistotyöntekijöitä kuten sihteereitä on siirtynyt parempipalkkaisiin asiantuntijatehtäviin.
Teollisuuden työuria on tutkinut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Analysoinnin kohteeksi on otettu ensi vaiheessa erityisesti tekstiiliteollisuuden yrityksiä, jotka valmistivat samankaltaisia tuotteita, joita Kiina alkoi puskea markkinoille maan vientikiintiöiden asteittaisen poiston myötä.
Kiinan tuonti Suomeen oli vielä 2000-luvun alussa miljardin euron tuntumassa. Jo vuonna 2007 tuonnin arvo oli noussut 4,5 miljardiin.
Kiristynyt kilpailu on aiheuttanut monenlaisia seurauksia yrityksille. Osa joutui ahdinkoon ja jopa lopettamaan toimintansa. Jotkut ovat siirtäneet valmistusta halvan tuotannon maihin, toiset taas alkaneet ostaa ulkomailta edullisia raaka-aineita tai välituotteita omaa tuotantoaan varten.
Ristiriitaisia vaikutuksia
– Tuontishokille alttiissa yrityksissä henkilöstön työllisyys ja palkkakehitys ovat yleensä ottaen heikentyneet ja pitkän aikavälin kiinnittyminen työelämään on ollut vähäisempää. Suurinta vaikutus on ollut perinteisiin suorittaviin teollisuustöihin, summaa tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij Etlasta.
Ammattiryhmien välillä näkyy kuitenkin kiinnostavia eroja, kertovat alustavat tutkimustulokset. Globalisaation vaikutus eri työntekijäryhmiin on vaihdellut. Erityisesti toimistotyötä tekevillä on ollut suurempi todennäköisyys siirtyä asiantuntijatehtäviin, kun heitä verrataan toimistotyöntekijöihin Kiina-shokilta säästyneissä yrityksissä.
