Kolumni: EU:n elpymispaketin kohtalo voi yllättäen ollakin Suomesta kiinni – saako Eurooppa sydämensä sykkimään?

Ensiapukursseja käyneet tietävät elvytyksen tärkeimmän perusasian – nopeus ratkaisee. Aika, joka kuluu sydämen pysähtymisestä elvytyksen aloittamiseen. Nopeasti aloitettu elvytys kaksinkertaistaa, jopa kolminkertaistaa autettavan mahdollisuudet selvitä.

Lääketieteellisesti tarkasteltuna EU:n elvytyspaketti olisi tuottanut jo paljon valtiollisia ruumiita, mutta valtioiden talouspolitiikan lainalaisuudet ovat tietenkin toisenlaiset. Silti elvytyksen hidas käynnistäminen osoittaa EU:n päätöksentekojärjestelmän tahmeuden.

Kuka vielä muistaa niin sanotun nuukanelikon, ja sitä siipeilleen Suomen, tiukan väännön suurten jäsenmaiden kanssa lainojen ja avustusten suhteesta viime heinäkuussa? Nyt yhdeksän kuukautta sovun saavuttamisesta historiallisen sopimuksen ratifiointi on yhä kesken yhdeksässä jäsenmaassa, 18 jäsenmaata on sopimuksen jo allekirjoittanut ja suurin osa niistä toimittanut myös pyydetyt suunnitelmansa elvytysrahojen käytöstä EU:lle. Tukia ja lainoja pitäisi suunnata jäsenmaille jo muutaman kuukauden kuluttua.

EU:n elpymispaketissa komissio valtuutetaan hankkimaan rahoitusmarkkinoilta lainaa 750 miljardia euroa, josta 390 miljardia annetaan suorana tukena jäsenmaille ja 360 miljardia EU:n myöntäminä halpakorkoisina lainoina.

Jos elpymispakettia haluaa suhteuttaa USA:n tai Kiinan aloittamaan elvytykseen niin EU:n elpymisrahastot ovat varsin vaatimattomia. Presidentti Joe Bidenin pari viikkoa sitten päättämä elvytyspaketti on suuruudeltaan 1900 miljardia dollaria, Donald Trumpin jo aiemmin päättämä elvytysohjelma 900 miljardia. USA käyttää siis taloutensa elvyttämiseen lähes 3000 miljardia dollaria, enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Kahden talousjätin kilvassa Kiina ei aio jäädä kakkoseksi, mutta sen elvytyssuunnitelmista on vaikeampi saada selvää. Joka tapauksessa Kiinan ennakoitu talouden kasvuvauhti, lähes kahdeksan prosenttia on voimakkainta kymmeneen vuoteen ja voimakkaampaa kuin missään muussa suuressa teollisuusmaassa.

EU:n elpymispaketti ei ole suinkaan mitätön, mutta talousjättien elvyttäminen saattaa osoittautua jopa merkittävämmäksi Euroopan kansantalouksien elpymisen kannalta. USA:n ja Kiinan voimakas kasvu heijastuu varmasti kysyntänä myös Euroopan markkinoille ja kasvuodotuksiin.

Kaikkialla maailmassa myös kuluttajien sukanvarsiin on kuluneen vuoden aikana kerääntynyt enemmän tai vähemmän kulutukseen nyt suunnattavaa rahaa. Monia suuria hankintoja, asuntoja, autoja, remontteja ja matkoja on pandemian takia siirretty eteenpäin – nyt luottamuksen palaaminen talouteen käynnistänee myös kulutusmarkkinat, pienissä ja suurissa hankinnoissa. Eurooppa hyötyy talousjättien elvytyksestä ja maailmantalouden nopeasta kasvusta.

Euroopassa Saksalla on eniten puskureita oman taloutensa elvyttämiseen ja samalla riittävästi myös harteita maksaa suurimman nettomaksajan osuus EU:n elvytyspaketista. Maa teki pandemiavuoden aikana täyskäännöksen perinteisesti velkaa vieroksuvassa talouspolitiikassaan ja lähti EU:n elpymispaketin takuumieheksi.

Saksa haluaa takuut, että sen tärkeä kotimarkkina-alue, Eurooppa, toipuu lähes samassa tahdissa kuin se itse. Saksa on varmistanut jo oman toipumisensa laittamalla satoja miljardeja yritysten tukemiseen ja teollisuuden elvyttämiseen. Saksa aikoo ottaa osansa myös nopeasti toipuvista maailmanmarkkinoista. Esimerkkinä autotuotanto, jo nyt yli 40 prosenttia Saksassa valmistuvista autoista viedään pelkästään Kiinan markkinoille.

Saksa ei ole suinkaan ainoa EU-valtio, joka haluaa varmistaa oman taloutensa elpymisen. Saman tekee pienemmässä mittakaavassa lähes jokainen jäsenmaa. Valtioille on tarjolla edullista lainaa lähes määrättömästi. Vain Italia ja Espanja ovat olleet varovaisia lainanotossaan ja kiirehtineet EU:ta saamaan elpymispakettinsa valmiiksi. Italiassa pääministeri Mario Draghi on saanut parlamentin rivit suoriksi ja maa esitteli tällä viikolla kunnianhimoisia elpymissuunnitelmiaan.

Suomen perustuslakivaliokunnan päätös elpymispaketin hyväksymisestä 2/3 enemmistöllä eduskunnassa on poikkeus EU-valtioiden yleisestä linjasta. Suurimmassa osassa sopimukset on hyväksytty määräenemmistöllä. Toki monessa maassa on käyty sama keskustelu kuin meillä – epäily tämän elpymispaketin ainutkertaisuudesta tai EU:n aikeista rahoittaa toimintaansa jatkossakin jäsenvaltioiden yhteisvastuullisesti takaamilla ja maksamilla lainoilla.

Suurin osa suomalaisista ja myös suurin osa eduskuntapuolueiden kansanedustajista näkee EU-jäsenyyden Suomelle välttämättömänä. Jäsenyydestä saadut hyödyt ovat vakuuttaneet myös monet epäilijät. Perustuslakivaliokunnan vaatimus kahden kolmasosan määräenemmistöstä elpymispaketin hyväksymiselle pelästytti kuitenkin maan poliittisen eliitin ja suurimman osan europarlamentaarikoista.

Tilannetta, jossa Suomen myönteinen päätös elvytyspaketille kaatuisi eduskunnassa ehkä vain muutaman äänen takia kuvailtiin sanoilla nöyryyttävä, järkyttävä, maanjäristys, katastrofi, ennennäkemätön. Poliittisessa keskustelussa ja puolueiden välisessä yhteistyössä on pahasti jotakin vialla, jos kokoomus kehottaa kansanedustajiaan äänestämään tyhjää, jotta EU-myönteinen päätös saadaan tehtyä, mutta puolueen ei tarvitse silti sitoutua siihen.

EU lukuisine jäsenmaineen on kasvanut historiansa aikana vaikeaksi hallita, yksimielisyysvaatimus kaikissa suurissa ja tärkeissä kysymyksissä on halvaannuttanut lähes täydellisesti unionin päätöksenteon. Muutaman jäsenvaltion häikäilemättömyys ulosmitata EU:sta kaikki mahdollinen taloudellinen hyöty, ja vähän enemmänkin, ärsyttää erityisesti nettomaksajamaiden kansalaisia.

Poliittiset päättäjät saavat asettua peilin eteen, jos kansalaisten epäluuloisuus EU:ta kohtaan pelottaa tai ärsyttää. Suomalainen keskustelu EU:sta painottuu aivan liikaa nettomaksuihin ja saataviin. Pääministeri, eurooppaministeri, ulkoministeri tai valtiovarainministeri, saati suomalaiset europarlamentaarikot, eivät ole onnistuneet riittävästi perustelemaan Euroopan unionin kokonaishyötyjä Suomelle. Kysymys ei ole pelkästään nykyisestä hallituksesta vaan myös sen edeltäjistä. Myös median kiinnostus Euroopan unionissa kohdistuu usein liian pieniin yksityiskohtiin, henkilöihin, riitoihin tai heppoisesti rakenneltuihin uhkakuviin itsenäisyyden menettämisestä.

Euroopan elpymispaketti saattaa tulla monille potilaille liian myöhään ja osoittautua jo lähivuosina liian vaatimattomaksi. Nettohyötyä ei voi kuitenkaan arvioida pelkästään elpymisrahaston tuki- ja lainarahoilla tehostettavien kohdennettujen investointien perusteella. Hyötyihin on laskettava myös monien EU-maiden oma elvytys, sekä aivan erityisesti kahden talousjätin voimistuminen, joiden kasvusta hyötyvät myös unionin jäsenmaat, kuka enemmän kuka vähemmän ja kaikki varmasti nopeammin kuin EU:n omasta elpymispaketista. Silti potilasta ei voi jättää elvyttämättäkään.

3:36
Katso myös: Matti Vanhanen kertoo seuraukset, mikäli EU:n elvytyspaketti kaatuu: "Olisi maanjäristyksen kokoinen asia".

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja