Marraskuun 17. päivä. Oliko tuolloin ensimmäinen todettu koronavirustapaus Hubein maakunnassa Kiinassa? Ja miksi tietojen julkistaminen koronaviruksesta kesti niin pitkään? Hongkongissa ilmestyvän South China Morning Postin mukaan Kiinan terveydenhuoltojärjestelmä varoituksineen toimi hitaasti monesta syystä.
Kiinaa on kehuttu ripeistä toimista koronaa vastaan, kun se sulki kaupunkeja ja perusti pikapikaa sairaaloita. Jälkikäteiseen hehkutukseen ei kuitenkaan ole varauksetonta aihetta. Alku nimittäin petti ja viruksen leviämistä peiteltiin.
Kiinasta 2002 lähteneen Sars-epidemian jälkeen maahan rakennettiin ennakkovaroitusjärjestelmä. Se vaan ei toiminut koronaviruksen kohdalla, kirjoittaa Hongkongissa ilmestyvä South China Morning Post (SCMP).
"Järjestelmän olisi pitänyt kyetä toimimaan"
– Järjestelmän olisi pitänyt kyetä soittamaan ajoissa hälytyskelloja ja virustauti olisi voitu estää, sanoo Lu Jiahai, epidemiologian professori Sun Yat-Senin yliopistossa Guangzhoussa Etelä-Kiinassa.
Hän ei kuitenkaan halua osoitella sormellaan ketään, vaan kysyy kaikkien vastuun perään.
Zhong Nanshan, Kiinan yksi johtavista hengitystie-elinsairauksien asiantuntijoista, tutkimusryhmineen julkaisi viime kuussa Lancet-julkaisussa artikkelin. Sen mukaan Kiinan tartuntatapausmäärät olisi voitu puolittaa, jos viranomaiset olisivat reagoineet kuten olisi pitänyt, ja Wuhan olisi suljettu aikaisemmin.
Kiinan kaltaisessa tiukasti ylhäältä johdetussa epädemokraattisessa yksipuoluejärjestelmässä vastuuta pallotellaan, ja määräyksiä ja päätöksiä odotetaan tulevan mahdollisimman ylhäältä.
SCMP:n saama vuodettu dokumentti osoittaa ainakin epäsuoraan, että Wuhanissa ennakkovaroitusjärjestelmää ei käynnistetty. Lääkäreitä ohjeistettiin olemaan raportoimatta tartuntatapauksista, ennen kuin heidän esimiehensä olivat antaneet hyväksyntänsä. Lääkäreitä myös kiellettiin julkistamasta tietoja ilman lupaa.
"Virus eteni, järjestelmää ei käytetty"
– Olen havahtunut siihen, että koko joulukuun ajan kun virus eteni, järjestelmää ei käytetty. Olin silloin hyvin yllättynyt, sanoo Yang Gonghuan, Kiinan tautientorjunnan ja niiden hallinnan keskuksen entinen apulaisjohtaja.
Hän on suorasanainen.
– Tämä epäonnistuminen on esimerkki monista Kiinan tämän päivän ongelmista.
Kun lääkärit alkoivat puhua koronavirustapauksista, heitä rangaistiin.
Maailmalle levisi uutinen potilaita hoitaneesta, virukseen kuolleesta lääkäristä Li Wenliangista. Ennen menehtymistään Li oli kertonut tietojaan yksityisesti kollegoilleen. Siitä huolimatta häntä syytettiin huhujen levittämisestä.
"Raportoinnissa ei voitettavaa"
– Viruksesta raportoinnista ei ollut mitään voitettavaa. Kukaan ei syyttänyt, jos ei kertonut mitään, toteaa wuhanilaisen kuumeklinikan lääkäri Wei Peng.
Maan kommunistinen johto vannoo tekevänsä työtä kansan nimeen.
Julkisen terveydenhuollon merkitystä ei kuitenkaan arvosteta. Tautientorjuntakeskus ei voi raportoida suoraan keskushallinnolle, eikä se saa antaa tautivaroituksia, arvioivat SCMP:n haastattelemat asiantuntijat. Sairaaloissa mennään tuottavuus edellä.
– Kiinassa suurimmalle osalle sairaaloista tärkeintä on tehdä voittoa, koska sairaalat ovat itse vastuussa voitoistaan ja tappioistaan, sanoo Li Jing, sairaalakonsultti Guangzhoussa.
Lin mukaan poikkeuksena ovat tärkeimpien kaupunkien sairaalat, jotka saavat valtiolta tukea. Hänen mukaansa infektiotautien kannalta tärkeät kuumeklinikat eivät saa riittävästi rahaa.
Oliko ensimmäinen tapaus 55-vuotias mies?
Ensimmäinen koronatapaus saattoi olla 17. marraskuuta. SCMP:n saamien tietojen mukaan kyseessä olisi ollut 55-vuotias hubeilainen mies. Tietoa ei ole kyetty vahvistamaan.
17.11. oli viikkoja ennen kuin viranomaiset kertoivat julkisesti koronaviruksesta. Tuon päivän jälkeen uusia tartuntatapauksia ilmaantui muutamia päivässä kuukauden ajan. 20. joulukuuta varmistettuja tapauksia oli 60.
Virallinen Kiina kertoi Maailman terveysjärjestölle WHO:lle, että ensimmäinen varmistettu tapaus todettiin 8. joulukuuta. Maan johdolle kerrottiin epidemian kokonaistilanteesta 7. tammikuuta, Taudin tarttuminen ihmisestä toiseen myönnettiin vasta 21. tammikuuta.
SCMP:n mukaan tammikuussa Wuhanissa kävi kaksi asiantuntijaryhmää. Niiden mukaan ihmisestä toiseen tarttumisesta ei tuolloin ollut mitään todisteita.
"Reiluuden nimissä, oireet eivät yksiselitteisiä"
– Tiedämme, että on uutisoitu varhaisimpien tapausten julkituomisen tukahduttamisista, ja ”pilliinviheltäjiä” kohdeltiin melko ankarasti. Mutta reiluuden nimissä pitää sanoa, että Covid19:n merkit ja oireet eivät ole vieläkään täysin yksiselitteisiä ilman vahvistavia kokeita. Se on helppo sekoittaa muihin sairauksiin, muistuttaa Guardian-lehdelle John Mayer, yhdysvaltalaisen Washingtonin yliopiston epidemiologian osaston professori emeritus.
Mayerin mukaan on täysin mahdollista, että tapauksia oli jo marraskuun puolivälissä. Hän luettelee kolme eri syytä hitaalle reagoimiselle.
"Kenelläkään ei rohkeutta kertoa totuutta"
Tapauksia ei tuolloin havaittu, niitä todettiin mutta ei tunnistettu uudeksi taudiksi, tai todettiin ja tunnistettiin mutta raportointi tukahdutettiin.
– Kenelläkään ei ole rohkeutta kertoa totuutta, mikä osoittaa sen, ettei sarsista ole opittu mitään, toteaa puolestaan Yang Gonghuan, Kiinan Tautientorjunta ja niiden hallinnan keskuksen entinen apulaisjohtaja.
Salaliittoteoriavihjailua korkealla tasolla
Koronavirukseen liittyy jos jonkinlaisia salaliittoteorioita.
Lisää vettä myllyyn toi eilen Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian, joka vihjaili, että viruksen toi Kiinaan Yhdysvaltain asevoimat. Todisteita hän ei esittänyt. Guardian-lehden mukaan teoria on saamassa Kiinassa lisää vauhtia.
Yhdysvaltain viranomaiset puolestaan ovat piikitelleen Kiinaa nimittämällä virusta "Wuhanin virukseksi" ja "kiinalaiseksi koronavirukseksi".