Marraskuun 17. päivä. Oliko tuolloin ensimmäinen todettu koronavirustapaus Hubein maakunnassa Kiinassa? Ja miksi tietojen julkistaminen koronaviruksesta kesti niin pitkään? Hongkongissa ilmestyvän South China Morning Postin mukaan Kiinan terveydenhuoltojärjestelmä varoituksineen toimi hitaasti monesta syystä.
Kiinaa on kehuttu ripeistä toimista koronaa vastaan, kun se sulki kaupunkeja ja perusti pikapikaa sairaaloita. Jälkikäteiseen hehkutukseen ei kuitenkaan ole varauksetonta aihetta. Alku nimittäin petti ja viruksen leviämistä peiteltiin.
Kiinasta 2002 lähteneen Sars-epidemian jälkeen maahan rakennettiin ennakkovaroitusjärjestelmä. Se vaan ei toiminut koronaviruksen kohdalla, kirjoittaa Hongkongissa ilmestyvä South China Morning Post (SCMP).
"Järjestelmän olisi pitänyt kyetä toimimaan"
– Järjestelmän olisi pitänyt kyetä soittamaan ajoissa hälytyskelloja ja virustauti olisi voitu estää, sanoo Lu Jiahai, epidemiologian professori Sun Yat-Senin yliopistossa Guangzhoussa Etelä-Kiinassa.
Hän ei kuitenkaan halua osoitella sormellaan ketään, vaan kysyy kaikkien vastuun perään.
Zhong Nanshan, Kiinan yksi johtavista hengitystie-elinsairauksien asiantuntijoista, tutkimusryhmineen julkaisi viime kuussa Lancet-julkaisussa artikkelin. Sen mukaan Kiinan tartuntatapausmäärät olisi voitu puolittaa, jos viranomaiset olisivat reagoineet kuten olisi pitänyt, ja Wuhan olisi suljettu aikaisemmin.
Kiinan kaltaisessa tiukasti ylhäältä johdetussa epädemokraattisessa yksipuoluejärjestelmässä vastuuta pallotellaan, ja määräyksiä ja päätöksiä odotetaan tulevan mahdollisimman ylhäältä.
SCMP:n saama vuodettu dokumentti osoittaa ainakin epäsuoraan, että Wuhanissa ennakkovaroitusjärjestelmää ei käynnistetty. Lääkäreitä ohjeistettiin olemaan raportoimatta tartuntatapauksista, ennen kuin heidän esimiehensä olivat antaneet hyväksyntänsä. Lääkäreitä myös kiellettiin julkistamasta tietoja ilman lupaa.
