Sulamisvesien aiheuttamat vahingot voivat olla mittavia, mutta toisaalta vahingot ovat myös helposti ennaltaehkäistävissä.
Kuluneena talvena lunta on tullut osaan maasta erityisen runsaasti. Pelkästään Helsingissä on tänä talvena kuljetettu yli 68 000 lumikuormaa lumen vastaanottopaikoille.
Parhaillaan suomalaisia hellivä kevätaurinko alkaa pikkuhiljaa sulattamaan noita lumimassoja, mikä taas saattaa aiheuttaa vahinkoja kiinteistöille, jos sulamisvesi ei pääse virtaamaan pois päin rakennuksesta.
Joitain voi yllättää se, ettei kotivakuutus korvaakaan vahinkoja.
Keräämme jutun lopussa myös lukijoiden kokemuksia sulamisveden aiheuttamista haasteista.
"Ei ole ennalta-arvaamatonta, että lumi sulaa ja siitä tulee vettä"
Pohjola Vakuutuksen Omaisuuskorvauspalveluiden johtaja Markus Uimonen kertoo MTV Uutisille, että monelle saattaa tulla yllätyksenä se, ettei kotivakuutus lähtökohtaisesti korvaakaan sulamisveden aiheuttamia vahinkoja.
– Koitamme yleensä asiakkaita asiasta ennakoivasti tiedottaa, varsinkin kun talvi on ollut runsasluminen, Uimonen kertoo.
Lähi-Tapiolan korvauspäällikkö Maarika Vauhkonen komppaa, että varsinkin lumisten talvien jälkeen sulamisvesien aiheuttamia vahinkoja ilmenee jonkin verran, muttei mitenkään valtavasti.
Vauhkosen mukaan ihmiset ovat kuitenkin melko valveutuneita ja pitävät salaojien toimivuudesta huolta – tai sitten heillä on yleisesti ottaen vain hyvä tuuri.
Vauhkosen käsityksen mukaan sulamisvesien aiheuttamien vahinkojen jääminen vakuutuskorvausten ulkopuolelle on ihmisillä suhteellisen hyvin tiedossa.
– Perusedellytys korvattavuudella on se, että vahinko on äkillinen ja ennalta arvaamaton. Ei ole ennalta-arvaamatonta, että lumi sulaa ja siitä tulee vettä, Vauhkonen muistuttaa.
Selvyyden vuoksi Lähi-Tapiolankin kotivakuutuksen rajoitusehdoissa kuitenkin lukee, että sulamisveden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.
Lue myös: Näkymätön tuhoaja voi aiheuttaa kalliin vesivahingon – tällaiset talot ovat nyt erityisvaarassa
Vastuu kiinteistön huoltotoimista
Sulamisvesivahinkojen estäminen, kuten tonttien salaojien ja ojien toiminnan säännöllinen tarkistaminen kuuluuvat normaaleihin kiinteistön huoltotoimiin.
Pohjola Vakuutuksen teettämän kyselyn mukaan omakotitalon omistajista kuitenkin vain noin 45 prosenttia tekee tarkastuksen säännöllisesti. 10 prosenttia vastaajista ei ole tarkistanut ojia tai salaojia koskaan.
Kyselyyn on vastannut noin 1500 ihmistä.
Lue myös: Onko saunassasi sähkökiuas? Vakuutusyhtiö muistuttaa, kuinka ehkäistä vaaratilanteet – "Erityisen tarkkana saunaa lämmittäessä kannattaa olla, jos..."
Lähi-Tapiolan Maarika Vauhkonen muistuttaa, että kiinteistön sadevesijärjestelmien, eli rännien, salaojien ja hulavesijärjestelmien kunnossa pitäminen kuuluu kiinteistön omistajan vastuulle ja on myös ennaltaehkäisevää toimintaa runsaiden sulamisvesien varalta.
Vauhkonen kertoo esimerkkinä omasta omakotitalostaan, jonka tontilla on parhaillaan runsaasti lunta.
– Päivittäin rautakangella hakataan viemärien ympäristöstä jäätä, että vesi pääsee virtaamaan sinne vapaasti. Samoin lumikasoja hajotetaan niin, että vesi pääsee virtaamaan talosta poispäin, Vauhkonen kertoo.
Viisi vinkkiä sulamisvesien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen:
- Siirrä talven aikana kertyneet lumimassat kauemmas talon seinustoilta.
- Tarkista rännien kunto, että sulamisvesi pääsee pois katoilta.
- Varmista, että sulamisvesi ei pääse kellaritiloihin. Maanpinnan alapuoleisissa varastotiloissa säilytettävä kosteus- ja kastumisvahingoille altis omaisuus on sijoitettava vähintään 10 sentin korkeudelle lattian pinnasta.
- Kun lumi on sulanut, tarkista, että tontin ojat, salaojat ja sadevesikaivot ovat toimintakuntoisia.
- Varmista, että pihamaan kallistukset on tehty oikein ja sulamisvedet pääsevät valumaan poispäin rakennuksista. Pidä myös huolta, että vedet eivät pääse valumaan naapureiden rakennuksiin. Kiinteistön omistaja on vastuussa omalta tontiltaan naapurin puolelle valuneiden sulamisvesien aiheuttamista vahingoista.
Lähde: Pohjola Vakuutus
Lumikasoja luodessa ja hajottaessa kannattaa muistaa, että niitä ei ole sopivaa hajottaa niin, että vedet valuisivat naapurin tontille.
Pohjola-Vakuutuksen Markus Uimonen puolestaan muistuttaa eri vuodenaikoina tehtävistä kiinteistön huoltotoimenpiteistä, joiden avulla sulamisvesien aiheuttamia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä.
Lue myös: Kevätsiivouksen aika! Puhdista ainakin nämä 5 paikkaa ja vältä virheet – "Voi pahimmillaan rikkoa koko astianpesukoneen"
Uimosen mukaan erityisen tärkeää on tarkistaa, että pihamaan kallistukset on tehty oikein ja vesi pääsee virtaamaan kiinteistöstä poispäin, eikä sitä kohti. Kallistukset kannattaa laittaa kuntoon kesällä, sillä talvella sitä ei pysty tekemään.
Syksyllä taas kannattaa putsata sadevesirännit lehdistä ja talvella pitää huolta siitä, ettei lunta pääse kasaantumaan aivan talojen seinien viereen.
Uimonen kertoo, että aikaisemmin on ehkä ajateltu, että talon seinustalle kasattu lumi auttaisi lämpöeristyksessä. Sulaessaan lumi pääsee kuitenkin helposti rakenteisiin, minkä vuoksi lunta ei kannattaisi kolata metriä lähemmäs talon seinistä.
Lue myös: Oululainen Santeri tuli töistä kotiin – katossa odotti erikoinen näky: "Kohta pimputettiin jo ovikelloa"
Vahinkojen laajuus voi olla mittava
Koska sulamisvesien aiheuttamia vahinkoja ei korvata vakuutuksesta, Lähi-Tapiola tai Pohjola Vakuutus ei ole myöskään tilastoinut, minkä suuruisia vahinkoja sulamisvesi yleisesti ottaen voi aiheuttaa.
Pohjola Vakuutus kehottaa Uimosen mukaan lähtökohtaisesti kuitenkin aina hakemaan korvauksia, hakemuksen tekeminen kun ei kuitenkaan maksa kuin itse vaivan. Vakuutuksen antajalle jää sitten tehtäväksi selvittää, onko vahinko korvattavaa sorttia vai ei.
Sulamisvesillä on Uimosen mukaan yleisesti ottaen kahden tyyppisiä vaikutuksia.
Sisälle rakennukseen päässyt vesi saattaa aiheuttaa vahinkoja seinä- ja lattiapinnoille, mutta jos vesi pääsee tunkeutumaan itse rakenteisiin, tarvittava remontti saattaa olla mittavampi. Toisekseen vahinkoa saattaa koitua maanpinnan alla säilytetyille tavaroille.
Lähi-Tapiolan Vauhkonen muistuttaa, että vakuutusyhtiö kehottaa asiakkaitaan varmistamaan, että kellarissa säilytetty irtaimisto ei olisi aivan lattian rajassa, vaan hieman korkeammalla, jos kellariin vahingossa pääsisikin vettä.