Kesän mustikkasato voi olla turvattu: poikkeuksellinen talvi ei näytä heikentäneen metsämarjojen kukintaa

7:03
Katso myös video: MTV Uutiset Live vieraili mansikkamaalla.

Metsämarjojen kukinnat enteilevät runsasta marjasatoa poikkeuksellisesta talvesta huolimatta.

Talvi oli etelässä lähes lumeton, mikä voi tavallisesti pienentää erityisesti mustikan marjasatoa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan mustikka kärsii merkittäviä pakkasvaurioita, jos lumettomaan maahan kohdistuu vähintään kymmenen asteen pakkanen.

Metsämarjoista mustikan kukinta on keskimääräisellä tasolla. Puolukka taas kukkii runsaasti ja suomuurain jopa erittäin runsaasti.

Luonnonvarakeskuksen seuraavaa tilannekatsausta marjasadon onnistumisesta voidaan odottaa pölytyksen jälkeen, noin muutaman viikon kuluttua.

Toistuvat lumettomat talvet voivat heikentää satoa

– Mustikka on metsämarjoista herkin pakkaselle. Se kärsii merkittäviä pakkasvaurioita, jos lumettomaan maahan kohdistuu vähintään kymmenen asteen pakkanen. Nämä vauriot ovat usein kuitenkin paikallisia ja niissä tuhoutuu mustikan maanpäällisistä versoista yleensä korkeintaan 50 prosenttia, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola kertoo.

Mustikka toipuu Peltolan mukaan hyvin yksittäisistä lumettomista talvista. Kasvin biomassasta 80 prosenttia on maan alla, mistä johtuen se voi selviytyä yksittäisen vuoden pakkasvaurioista hyvin.

– Toistuvat lumettomat talvet ja niistä aiheutuvat pakkasvauriot voisivat kuitenkin alkaa heikentää tulevia mustikkasatoja, Peltola arvioi.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana poikkeukselliset kesä- ja talvisäät ovat vaikuttaneet luonnonmarjojen kasvustoihin, kukintaan ja sadonmuodostukseen.

Leutojen talvien yleistyminen näkyy Peltolan mukaan esimerkiksi hallapäivien lukumäärien vähentymisenä, mikä on marjasatojen kannalta hyvä asia.

Kukinta runsainta Varsinais-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla

Luonnonvarakeskuksen satoseurannan mukaan mustikan kukinta enteilee keskimääräistä satoa. Puolukan kukinnat taas enteilevät runsasta ja suomuuraimen kukinnat jopa erittäin runsasta satoa.

– Puolukka kestää pakkasia selvästi mustikkaa paremmin. Hilla taas luo joka vuosi uuden maanpäällisen verson, eli siihen ei edellisen talven sää oikeastaan vaikuta, Peltola kertoo.

Erityisen runsasta kukintaa esiintyy Varsinais-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla. Tulevaa marjasatoa ei Peltolan mukaan voi kuitenkaan suoraan arvioida kukintojen määrästä.

– Kukintojen perusteella metsämarjasadosta saattaa tulla paikoin runsaskin, mutta tässä on vielä monta mutkaa matkassa, ennen kuin sadon todellinen määrä on selvillä, Peltola muistuttaa.

Seuraavien viikkojen aikana täytyy Peltolan mukaan vielä jännittää pölytyksen onnistumista.

– Alkukesän helteet ja kuivuus vaikuttavat pölytyksen onnistumiseen. Lämpö edesauttaa pölytystä, mutta kuivuus voi marjojen kypsymisen aikana vaikuttaa marjojen kokoon. Metsämarjoista 80–90 prosenttia on vettä, mistä johtuen kuiva alkukesä voi jättää jälkeensä pieniä marjoja, Peltola sanoo.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja