Metsämarjojen kukinnat enteilevät runsasta marjasatoa poikkeuksellisesta talvesta huolimatta.
Talvi oli etelässä lähes lumeton, mikä voi tavallisesti pienentää erityisesti mustikan marjasatoa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan mustikka kärsii merkittäviä pakkasvaurioita, jos lumettomaan maahan kohdistuu vähintään kymmenen asteen pakkanen.
Metsämarjoista mustikan kukinta on keskimääräisellä tasolla. Puolukka taas kukkii runsaasti ja suomuurain jopa erittäin runsaasti.
Luonnonvarakeskuksen seuraavaa tilannekatsausta marjasadon onnistumisesta voidaan odottaa pölytyksen jälkeen, noin muutaman viikon kuluttua.
Toistuvat lumettomat talvet voivat heikentää satoa
– Mustikka on metsämarjoista herkin pakkaselle. Se kärsii merkittäviä pakkasvaurioita, jos lumettomaan maahan kohdistuu vähintään kymmenen asteen pakkanen. Nämä vauriot ovat usein kuitenkin paikallisia ja niissä tuhoutuu mustikan maanpäällisistä versoista yleensä korkeintaan 50 prosenttia, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola kertoo.
Mustikka toipuu Peltolan mukaan hyvin yksittäisistä lumettomista talvista. Kasvin biomassasta 80 prosenttia on maan alla, mistä johtuen se voi selviytyä yksittäisen vuoden pakkasvaurioista hyvin.
– Toistuvat lumettomat talvet ja niistä aiheutuvat pakkasvauriot voisivat kuitenkin alkaa heikentää tulevia mustikkasatoja, Peltola arvioi.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana poikkeukselliset kesä- ja talvisäät ovat vaikuttaneet luonnonmarjojen kasvustoihin, kukintaan ja sadonmuodostukseen.