Kellojen siirtelylle heitetään lopulliset hyvästit, mutta mitä seuraavaksi? Suomella on vuosi aikaa päättää, mikä aika valitaan

Kellojensiirrosta luopuminen on ollut vilkkaan keskustelun aiheena muutamana viime vuonna. Siirtelystä luopumista ajanut kansalaisaloite sai loppuvuodesta yli 70 000 äänioikeutetun kannatuksen ja Suomen hallituksen asettumaan uudistuksen taakse.

Lisäksi miljoonat vaativat kellojensiirrosta luopumista EU-komission laajassa kyselyssä viime kesänä. Kyselyyn vastasi yli 4 miljoonaa ihmistä kaikista EU-maista. Ainoastaan Kreikassa ja Kyproksella vastaajien enemmistö kannatti kellojensiirtelyn jatkamista.

Samaisessa kyselyssä enemmistö oli sitä mieltä, että kesäaika olisi paras pysyvä aika jatkossa. Ainoastaan Suomessa, Tanskassa, Alankomaissa ja Tsekissä enemmistö vastaajista kannatti talviajassa pysymistä.

Mielipiteet näyttävät jakaantuvan miltei tasan

Mutta mikä olisi paras aika Suomelle? Tulisiko Suomen valita talvi- vai kesäaika, ja mihin aikavyöhykkeeseen Suomen tulisi kuulua?

Jos kellojensiirrosta luopumisesta vallitsi suuri yhteisymmärrys, tulevan ajan valitseminen sen sijaan jakaa mielipiteitä.

Suomalaisten mielipidettä asiasta kysyttiin oikeusministeriön otakantaa.fi -palvelussa järjestetyssä internetkyselyssä viime syksynä.

Kyselyn tulokset olivat varsin tasaiset. Pysyvää talviaikaa kannatti noin 52 prosenttia vastaajista ja pysyvää kesäaikaa noin 48. Vastaajia oli yli 670 000.

Sekä kesä- että talviajan puolesta on esitetty hyviä argumentteja. Kumpaakin aikaa perustellaan muun muassa kansaterveydellisin argumentein.

Kesäajan kannattajat ovat pelänneet, että pysyvä talviaika vähentäisi suomalaisten liikkumista, koska pimeys tulisi tuntia aiemmin ja vähentäisi näin ulkoliikuntamahdollisuuksia.

Talviajan kannattajat puolestaan vetoavat valoisiin aamuihin, joita ihminen tarvitsee saadakseen sopivan vireystilan valveillaoloajakseen.

Tällä hetkellä Suomen hallitus pitää pysyvää talviaikaa tiettävästi parhaimpana vaihtoehtona, mutta hallituksen kantaa ei ole vielä lyöty lukkoon ja asia siirtyy seuraavalle hallitukselle.

Siirtyykö Suomi Keski-Euroopan aikaan?

Tiede-lehden numerossa 4/2019 haastatellun Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan paras ratkaisu Suomelle olisi siirtyä Keski-Euroopan aikaan, eli siis samaan aikavyöhykkeeseen esimerkiksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa.

Silloin Suomessa voitasiin nousta paljon nykyistä useammin valoisaan aamuun. Tämän vaikutuksen saavuttaminen riippuu taas tietenkin siitä, minkä ajan Ruotsi valtsee itselleen. Sama kysymys on ajan valinnasta on edessä Ruotsissakin, kuten kkaikissa muissakin EU-maissa.

Keski-euroopan aikaa on kannattanut myös muun muassa väistyvän hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.), joka on perustellut sitä sillä, että elinkeinoelämä hyötyisi samasta aikavyöhykkeestä suurten EU-maiden kanssa.

EU:ssa huolta on aiheuttanut jäsenmaiden välisen koordinaation puute maiden valitessa noudattamaansa aikaa. Uudistus ei voikaan edetä, ennen kuin Euroopan Unionissa saavutetaan yhteysymmärrys siitä, miten maat valitsevat noudattamansa ajan. EU pyrkii estämään sen, että mantereelle muodostuisi epäjohdonmukaisia aikavyöhykkeitä.