Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat huolissaan rahoituksen leikkauksista – "On myös Suomen etu, että me rakennamme vakaata maailmaa"

2:11
Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat huolissaan hallituksen päätöksestä leikata rahoitusta 35 miljoonalla eurolla

Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat huolissaan hallituksen suunnitelmista leikata niiden rahoitusta, mahdollisesti jopa 35 miljoonalla eurolla. Järjestöjen edustaja muistuttaa, että pienikin leikkaus voi vaikuttaa tuen kohteeseen dramaattisesti.

Suomen kehitysyhteistyörahoitus näyttää olevan vuodesta toiseen melkoista vuoristorataa. 

Juha Sipilän hallitus iski kehitysapurahoihin isolla kirveellä. Leikkaus oli vuoden 2015 jälkeen liki 300 miljoonan euron suuruinen. Monet ruohojuurihankkeet keskeytyivät tuolloin. 

Nykyhallitus on kuitenkin valinnut toisin ja palauttanut rahoitusta.  

– No kyllä se totta on, että raunioilta on noustu ja suunta on oikea, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry:n toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi toteaa.

– Pikkuhiljaa on pystytty lisäämään panoksia kehitysyhteistyöhön. Haluan korostaa, että se on panostus tulevaisuuteen.

Fingo edustaa liki kolmeasataa suomalaista kehitysyhteistyöjärjestöä. Niiden osuus tämän vuoden runsaan miljardin kehitysrahoista on 80 miljoonaa euroa.

Yli 90 prosenttia summasta menee valtion omiin hankkeisiin sekä muun muassa YK:n tukemiseen, pakolaisapuun ja katastrofiapuun.

Kohteena maailman köyhimmät ihmiset

Ulkoministeriöstä kerrottiin viime viikolla, että hallitus leikkaa lähtökohtaisesti 35 miljoonaa euroa kehitysyhteistyömäärärahoista, mutta sisällön valmistelu on kesken.

Kehitysyhteistyön pysyvää rahoituspohjaa on nostettu tämän hallituskauden aikana, joten leikkausta luonnehdittiin lähinnä ”nipistykseksi määrärahoista”.

Mäntyniemi sanoo luottavansa siihen, että leikkaukset tehdään järkevästi. Hän kuitenkin korostaa sitä, että kehitysjärjestöjen työ kohdistuu maailman hauraimpiin yhteiskuntiin ja köyhimpiin ihmisiin ja tuen pienikin leikkaaminen voi olla summaansa suurempi. 

"Kehitämme omalla toiminnallamme lainsäädäntöä"

Kriitikot toistavat usein sitä, että ihmisiä pitää auttaa kotimaissaan, etteivät he pyrkisi tänne. Myös Mäntyniemi uskoo, että sitä on syytä pohtia, kun kehitysavusta leikataan.

– Me kehitämme omalla toiminnallamme lainsäädäntöä ja luomme yhdessä paikallisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa vakaata yhteiskuntaa, joka on kaikkien etu. On paikallisten etu, mutta myös Suomen etu, että me rakennamme maailmaa, joka olisi vakaa.

*Päivitys kello 10.51: Ingressiin tarkennettu tieto, että leikkaussuunnitelmat ovat mahdollisesti 35 miljoonan euron suuruisia.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja