Elinvoimalaskenta: Ravintoloiden alamäki ei vastaa synkimpiä ennusteita
Keskustojen elinvoima hiipuu edelleen, kertoo uusi kaupunkeja koskeva elinvoimamittaus. Koronakriisi kiihdytti osaltaan kivijalkakauppojen määrän laskua, kun asioinnin väheneminen hiljensi keskustoja.
Ravintoloiden osalta pudotus ei kuitenkaan näytä olleen niin jyrkkä kuin synkimmissä ennustuksissa arvioitiin. Elinvoimalaskennassa oli mukana 32 kaupunkia.
– Korona on näyttäytynyt hetkellisenä shokkina. Esimerkiksi Helsingin keskustassa elinvoima oli laskussa jo ennen sitä, sanoo elinvoimalaskennasta vastaava asiantuntija Martti Wilhelms.
Keskustojen elinvoimaa on nakertanut jo useiden vuosien ajan kaupan rakennemuutos, kuten lisääntynyt verkkokauppa ja ostoskeskusten perustaminen kaupunkikeskustojen ulkopuolelle.
Keskustojen elinvoimaluvuissa on ollut laskua vuosien 2017–2021 seurannassa keskimäärin 3,7 prosenttia. Suurimpia pudotuksia on koettu muun muassa Salossa, Jyväskylässä, Tornio-Haaparannassa, Kouvolassa ja Seinäjoella. Plussalle yltävät puolestaan Pietarsaari, Vantaan Tikkurila, Kotka ja Uusikaupunki.
Mittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaina auki olevia kauppoja sekä ravintoloita ja mitä vähemmän on tyhjiä liiketiloja. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun. Tutkimuksen teettäjiä ovat kaupungit ja Elävät Kaupunkikeskustat ry.
Tyhjissä liiketiloissa eroja
Viiden vuoden aikana tyhjien liiketilojen määrä on lisääntynyt. Viime kuussa tehdyn laskennan mukaan keskustojen liiketiloista oli tyhjänä keskimäärin 11,5 prosenttia, kun luku oli viime vuonna 11,3 ja viisi vuotta sitten 10,2 prosenttia.