Brysselissä EU-huippukokouksen alussa nähtiin kasvomaskeja, kumarruksia ja kyynärpäätervehdyksiä, kun EU-maiden johtajat kerääntyivät yhteen ensimmäistä kertaa sitten koronaviruspandemian kärjistymisen.
Perjantaina alkanut huippukokous on merkittävä neuvottelurutistus, sillä johtajat pyrkivät etsimään yhteisymmärrystä 750 miljardin euron elpymispaketista sekä EU:n monivuotisesta budjetista. Mittava elpymispaketti on tarkoitettu tukemaan EU-maiden nousua koronaviruspandemian aiheuttamasta talouskriisistä.
Paketista tekee poikkeuksellisen sen mittakaava sekä se, että se on tarkoitus rahoittaa kokonaan komission ottamalla lainalla.
Alkuiltaan mennessä neuvotteluista ei ollut kuulunut merkittävää edistymistä. Läpimurtoa ei tosin odotettukaan, sillä huippukokous jatkuu ainakin lauantaihin. Saksan liittokansleri Angela Merkel ei osannut ennustaa, löytyykö sopu viikonlopun aikana.
– Suurta kompromissihalua tarvitaan kaikilta. Odotan erittäin vaikeita neuvotteluja, Merkel kommentoi saapuessaan kokouspaikalle.
Suomi pitää kiinni tavoitteistaan
Huippukokouksen alkaessa jakolinjat maiden välillä olivat vielä suuria. Erimielisyyttä aiheuttaa esimerkiksi se, kuinka suuri elpymispaketin pitäisi olla ja mikä olisi hyvä suhde lainoille ja tuille.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi aikovansa pitää kiinni Suomen tavoitteesta pienentää 750 miljardin euron elpymisvälinettä ja lisätä sen lainapainotteisuutta.
Pöydällä olevan ehdotuksen mukaan elpymispaketista jaettaisiin jäsenmaille 500 miljardia euroa tukina ja 250 miljardia euroa lainoina.
Suomen lisäksi elpymispaketin pienentämistä ja lainapainotteisuuden lisäämistä on vaatinut niin sanottu nuuka nelikko eli Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska.
Suomi ei ole asettanut euromääriä sille, kuinka paljon elpymisvälinettä tulisi pienentää.
– Mielestäni olisi hyvä tavoite se, että pääsisimme tasapainoisempaan ratkaisuun. Niin että noin puolet ja puolet, mieluummin myös vähemmän kuin puolet olisi avustuksia, Marin sanoi.
Jos Suomi saisi rakentaa EU:n elpymisvälineen yksin, paketissa olisi Marinin mukaan pelkästään lainoja. Hän kuitenkin muistutti, että mikään jäsenmaa ei voi yksin sanella lopputulosta.
– Kaikkien pitää kyetä tulemaan toisiaan vastaan ja löytää sellainen kokonaisuus, jonka taakse kaikki maat voivat yhdessä sitoutua.
Kansalliset ratkaisut mahdollisia loppusuoralla
Marin ei vaikuttanut pitävän merkittävänä uhkana sitä, että elpymisvälineen pienentämistavoite heikentäisi Suomen mahdollisuuksia pitää kiinni riittävästä tasosta maaseudun kehittämisrahoissa.
Jos elpymisvälineen kokoa pienennetään, voi olla, että esimerkiksi maatalouteen suunnattuja rahoja pienennettäisiin siinä samalla. Huippukokouksia johtavan Charles Michelin kompromissiesityksessä elpymisväline nimittäin lisäisi maatalouden kehittämisrahoihin 15 miljardia euroa.
Vuosien 2021–2027 rahoituskehys puolestaan olisi Michelin ehdotuksen mukaan 1 074 miljardia euroa.
Marin muistuttaa, että Suomi on saanut aikaisemmilla kerroilla budjettineuvottelujen loppuvaiheessa niin sanotun kirjekuoren, eli maakohtaisesti kohdennettua rahaa, jota on voitu käyttää maataloustukien turvaamiseen.
– On varmasti niin, että tälläkin kertaa osana kokonaisuutta tulee olemaan kansallisten ratkaisujen löytäminen.