Suomessa on poliisin arvion mukaan vapaalla jalalla muutamia kymmeniä ulkomaalaisia, jotka ovat saaneet rikoksen takia karkottamispäätöksen, mutta joita ei ole syystä tai toisesta saatu poistettua maasta.
Poliisi voi ulkomaalaislain nojalla ottaa säilöön henkilön, jos on syytä olettaa, että tämä vaikeuttaisi toiminnallaan maasta poistamista. Rikokseen syyllistyneitäkään ei voida pitää säilössä kuin korkeintaan vuosi.
– Poliisilla ei ole mahdollisuuksia seurata maasta poistamispäätöksen saaneita vuorokauden ympäri, jos hänet päästetään vapaalle, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutanen.
Karkottamispäätöksen saaneilla on vankilasta tai säilöstä vapauduttuaan kaksi mahdollisuutta: painua maan alle tai hakea oleskelulupaa.
Heille voidaan myöntää tilapäinen oleskelulupa, jos kotimaahan paluu ei ole mahdollista esimerkiksi siksi, että kotimaa ei ota vastaan kansalaistaan.
– Jos täytäntöönpanon este poistuu, karkottamiseen voidaan ryhtyä uudestaan hyvinkin nopeasti, kertoo tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti Maahanmuuttovirastosta.
Rikosten vakavuus ei ratkaise
Karkottamisen täytäntöönpano voi viivästyä ja lopulta epäonnistua monesta syystä.
Joskus ongelmana on kansalaisuuden todentaminen ja matkustusasiakirjojen hankkiminen, toisinaan siis valtioiden suora kieltäytyminen ottaa vastaan kansalaisiaan.
Laki myös estää karkottamisen, jos ihmistä uhkaa kotimaassaan esimerkiksi kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Rikosten vakavuus ei kuitenkaan asiaa ratkaise. Niinpä ei ole takeita siitä, onnistuuko murhasta ja raiskauksesta tuomitun somalialaismiehen karkottaminen kotimaahansa.
Abdiqadir Osman Hussein on kärsinyt tuomiotaan yli 20 vuotta, ja hän vapautuu torstaina. Husseinista vuonna 2001 tehty karkottamispäätös on yhä voimassa, ja mies päätyneekin poliisin säilöön suoraan vankilasta, odottamaan päätöksen täytäntöönpanoa.