Karjalasyntyisen ja sukujuuristaan kiinnostuneen kannattaa olla nyt hereillä – alkuvuodesta yli 600 000 tietuetta tulee julkisiksi

Rippi- ja lastenkirjatietoja voitaisiin teoriassa avata verkossa joka vuosi sitä mukaa, kun sadan vuoden vähimmäisaika tietojen julkisuudelle tulee täyteen. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä kirjoissa on merkintöjä usealta vuodelta.

– Lasten- ja rippikirjoista voi löytyä tietoja esimerkiksi henkilön seurakunnasta, siviilisäädystä, ammatista, asuinpaikasta, lukutaidosta, rokotuksista ja sairauksista, valottaa Sari Rasa Karjala-tietokantahankkeesta.

Lue myös: Luovutetun Karjalan kirkonkirjat ovat suvustaan kiinnostuneelle aarreaitta – 30 vuoden tallennusurakka eteni loppusuoralle

Luovutetun Karjalan kirkonkirjojen tallennusurakka aloitettiin 30 vuotta sitten uusimmista kirkonkirjoista, joten 1900-luvun aineisto on jo ajat sitten käyty läpi.

Koska kirkonkirjoihin vuosittain merkityt kastettujen, vihittyjen, kuolleiden ja muuttaneiden tiedot ovat jo valmiina, niitä voidaan julkaista heti sadan vuoden aikarajan täyttyessä seuraavan vuoden alussa. Esimerkiksi ensi vuonna julkaistaan vuoden 1919 tiedot.

Tietokannassa voi tehdä tilastohakuja

Katiha-tietokantahaussa voi tehdä myös tilastohakuja. Kirkonkirjoista esimerkiksi selviää, että Jääskessä kuoli vuonna 1900 liki 180 ihmistä, kun sisällissotavuonna 1918 kuolleita oli kaksin verroin.

Karjalaisia evakkoja oli noin 407 000, ja heillä on jälkeläisiä monessa polvessa. Ei ihme, että tietokanta lisää suosiotaan. Viime vuonna hakupalvelua käytettiin joka päivä noin 1 200 kertaa. Käyttäjiä on myös ulkomailla.

Tietokannan perusti vuonna 1990 Karjala-tietokantasäätiö. Suurimman osan kirkonkirjojen tallennustyöstä teki yli 500 pitkäaikaistyötöntä.

Hanke siirtyi toissa vuonna Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun hallinnoitavaksi. Vuodenvaihteessa päättyvään loppuvaiheeseen on saatu rahoitusta opetusministeriöltä, Suomen Kulttuurirahastolta, Karjalan Kulttuurirahastolta, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä, Kirkon keskusrahastolta sekä Mikkelin kaupungilta. Loppuvaiheen jälkeen tietokanta luovutetaan Kansallisarkistolle.

Lue myös: HS: Venäjä pohti Karjalan myymistä 1991, suomalaisille ei kerrottu