Luovutetun Karjalan kirkonkirjoja on tallennettu digitaaliseen tietokantaan jo 30 vuoden ajan. Valtava urakka on nyt loppusuoralla. Avoin verkkotietokanta on osoittautunut kultasuoneksi paitsi karjalaisista sukujuuristaan kiinnostuneille, myös eri alojen tutkijoille.
Tallennustyö loppuu vuodenvaihteessa hankkeen päättyessä. Tavoitteena on, että tietokannassa on silloin noin 11 miljoonaa tietuetta. Asukkaita ei kuitenkaan ollut niin paljon, sillä ihmiset merkittiin elämänsä aikana moneen kirkonkirjaan. On arvioitu, että Karjalassa on asunut tietokannan kattamana aikana noin 1,3 miljoonaa ihmistä.
Karjala-tietokanta on harvinaisen kattava, sillä sieltä löytyvät kastettujen, vihittyjen, kuolleiden ja haudattujen sekä muuttaneiden luettelot sekä vielä rippi- ja lastenkirjatkin.
Aikajänne on 1700-luvun alkupuolelta aina siihen asti, kun Suomeen siirretyt noin 70 seurakuntaa lopetettiin vuonna 1949. Kulttuurihistoriallisesti arvokas tietokanta on lajissaan maailman suurimpia väestöhistoriallisia aineistoja.
Internetin avoimella Katiha-hakuohjelmalla voi etsiä sataa vuotta vanhempia henkilötietoja. Tietosuojasyiden takia uudempia tietoja ei verkosta löydy lukuun ottamatta kuolleiden ja haudattujen tietoja, joissa aikaraja on 50 vuotta.
Työ jatkuu vielä kiivaana
Tähän mennessä tallennettuna on noin 10,9 miljoonaa tietuetta. Loppuja tietoja tallentaa kymmenkunta projektityöntekijää, jotka tuntevat vanhoja käsialoja sekä venäjää tai ruotsia.
– Työ jatkuu kiivaana vuodenvaihteeseen. Ihan kaikkia tietoja ei ehditä kuitenkaan tallentaa. Joistakin seurakunnista kaikkein vanhimpia, vaikeimmin luettavia ja huonokuntoisimpia sidoksia jää tallentamatta, kertoo Karjala-tietokantasäätiön hallituksen varapuheenjohtaja ja Kansallisarkiston erityisasiantuntija Tytti Voutilainen.