Karhukanta on runsastunut tällä vuosituhannella. Karhu ei pääsääntöisesti ole ihmiselle vaaraksi.
Ihmisten ja karhujen kohtaamiset ovat Suomessa hyvin harvinaisia, mutta karhukannan runsastumisen seurauksena niitä on ollut viime vuosikymmeninä aiempaa enemmän. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan 2000-luvulla yksikään kohtaamisista ei ole johtanut ihmisen kuolemaan, mutta loukkaantumisia on sattunut keskimäärin kerran vuodessa.
Loukkaantumisiin johtaneiden kohtaamisten taustalla korostuvat Kojolan mukaan tilanteet, joissa pentujen seurassa olleet emokarhut ovat tulleet yllätetyiksi. Kuten muutkin karhut, myös pentujen seurassa olevat emot ottavat ihmisiin etäisyyttä, kunhan ne saavat riittävän ajoissa tiedon ihmisen lähestymisestä.
– Yleensä karhu kyllä kuulee ihmisen, mutta esimerkiksi hyvin tuulinen sää ja pehmeä liikkumisalusta voivat heikentää kuuloaistimusta. Onnettomuuteen johtaneissa kohtaamisissa korostuvat myös metsästystilanteet, joissa karhu on haavoittunut. Silloin karhusta voi tulla oikeasti vaarallinen, Kojola huomauttaa.
Suomen karhukanta kasvoi tasaisesti koko 2000-luvun ajan, kunnes kasvua alettiin 2020-luvulla tietoisesti rajoittaa myöntämällä metsästäjille aiempaa enemmän karhun kaatolupia.
– Karhukantaa karsimalla pyritään ennaltaehkäisemään vahinkoja, Kojola sanoo.
