Helsingin käräjäoikeus jätti tuomitsematta rangaistuksiin yhdeksän ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistia, jotka yrittivät estää venäläisen kivihiililastin toimittamisen energiayhtiö Helenin voimalaitokselle Helsinkiin viime vuoden huhtikuussa.
Helsingin käräjäoikeus katsoi, että Greenpeacen aktivistit olivat syyllistyneet niihin rikoksiin, joista syyttäjä vaati heille rangaistusta. Oikeus kuitenkin jätti aktivistit tuomitsematta rangaistuksiin. Syyttäjä vaati vastaajille rangaistusta julkisrauhan rikkomisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan.
Käräjäoikeuden keskiviikkona antamasta tuomiosta ilmenee, että aktivistit kiipesivät tikapuita pitkin aidan yli satama-alueelle ja siellä edelleen satama-alueen rakenteisiin. Satama-alueen vartijoiden paikalle kutsuma poliisi käski kahdesti vastaajia poistumaan, mutta tuloksetta, tuomiossa kerrotaan. Tämän jälkeen poliisipartio otti vastaajat kiinni.
Käräjäoikeus katsoo tuomiossaan, että vastaajien toiminta täytti selvästi julkisrauhan rikkomisen tunnusmerkistön.
– Teon ei voida katsoa aiheuttaneen ainoastaan vähäistä haittaa, sillä toiminnalla on estetty hiililaivan lastin purkaminen, vaikkakin viivästys ei ole ollut kovinkaan pitkäkestoinen, oikeus toteaa.
Syytettyjen toiminta oli käräjäoikeuden mukaan myös niskoittelua poliisia vastaan.
Käräjäoikeuden mukaan vastaavista teoista tulisi oikeuskäytännön mukaan tuomita yhteinen sakkorangaistus. Oikeus katsoo, että oikeudenmukainen rangaistus olisi ollut 20 päiväsakkoa.
Syytetyt: Mielenosoitukseen osallistuminen moraalinen velvollisuus
Tuomion mukaan hiililasti saapui Suomeen vain päivä sen jälkeen, kun Venäjän sotajoukkojen raaka väkivalta Ukrainassa Butshan kaupungissa oli tullut julki. Ukraina kertoi huhtikuun 2022 alussa, että satoja ihmisiä oli löydetty kaduilta ja joukkohaudoista Butshassa Kiovan lähistöllä. YK:n tutkimusten mukaan Venäjä suoritti monia teloituksia Butshassa.
Tuomiosta ilmenee, että oikeudessa kuullut kolme vastaajaa kertoivat Butshan tapahtumien järkyttäneen heitä ja olleen syynä mielenosoitukseen lähtemiseen.
Oikeuden mukaan mielenosoitus oli rauhanomainen ja sillä oli sinänsä asiallinen päämäärä. Rikos ei oikeuden mukaan ollut myöskään sillä tavalla haitallinen, että teosta olisi aiheutunut esimerkiksi henkilö- tai omaisuusvahinkoja. Rikosta ei kuitenkaan käräjäoikeuden näkemyksen mukaan voinut pitää rikoslajissaan tavanomaista vähäisempänä.
– Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota on kuitenkin varsin poikkeuksellinen tapahtuma ja venäläisen kivihiilen ostaminen sekä Suomeen tuominen on käräjäoikeuden näkemyksen mukaan uskottavasti järkyttänyt vastaajia, oikeus katsoo.
Tuomiossa todetaan, että syytetyt ovat kokeneet moraaliseksi velvollisuudekseen osallistua mielenosoitukseen.
– Huomioiden erityisesti Butshan tapahtumien vaikutus vastaajiin, vastaajien toiminnallaan tavoittelemat sinänsä hyväksyttävät päämäärät sekä myös toiminnan rauhanomaisuus ja toiminnasta aiheutuneiden vahinkojen vähäisyys käräjäoikeus katsoo, että vastaajien syyksi luetut rikokset ovat tekoihin ja tekijöihin liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavia, käräjäoikeus muotoilee.
Näin ollen käräjäoikeus jätti aktivistit tuomitsematta rangaistuksiin.