Uuden translain käsittely on alkanut eduskunnassa tällä viikolla. Lakiesitystä ehdittiin odottaa hallitukselta pitkään, ja viivästymistä on perusteltu muun muassa koronapandemian aiheuttamalla lainsäädäntöruuhkalla.
Lakihankkeen keskeinen uudistus on se, että ihmisen sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytettäisiin lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista.
Väestörekisterin sukupuolimerkinnän muuttamiseen ei enää tarvittaisi lääketieteellistä diagnoosia transsukupuolisuudesta. Nykyisessä laissa oleva vaatimus henkilön lisääntymiskyvyttömyydestä on tarkoitus poistaa.
MTV:n Uutisaamussa lain vaikutuksista keskustelivat kansanedustajat Noora Koponen (vihr.) sekä Sari Tanus (kd.).
Koponen pitää ihmisoikeuksien kannalta tärkeänä erityisesti sitä, että lisääntymiskyvyttömyyttä ei enää vaadita sukupuoltaan korjanneilta ihmisiltä. Tanus puolestaan erottaa toisistaan sukupuolen ja sukupuoli-identiteetin.
– Lääkärinä katson, että sukupuoli on biologinen ja lääketieteellinen fakta. Sitten on sukupuoli-identiteetti ja sukupuoli-ilmaisu, joita jokainen voi edustaa kuten parhaaksi katsoo, Tanus sanoo.
Keskusteluapua oltava tarjolla
Tanus harmittelee myös sitä, että lääketieteellistä arviointia ei enää vaadita, vaikka se olisi tärkeää varsinkin nuorille, jotka voivat kokea epävarmuutta omaan kehoonsa liittyen. Koponen puolestaan vierastaa ajatusta, että kyse olisi jostakin oireesta.
– Tietysti ihmisellä pitää olla mahdollisuus vahvistaa itse oma sukupuolensa. Eikä se ole keneltäkään pois. Kun uudet tunteet mietityttävät lapsia ja nuoria, niin tietenkin silloin on tärkeää saada keskusteluapua. Siihen tarvitaan panostuksia perusterveydenhoidossa, Koponen toeaa.
Hallituspuolueet ovat lain takana, mutta joidenkin keskustan edustajien äänestyskäyttäytymisestä ei ole varmuutta. Esimerkiksi kansanedustaja Pekka Aittakumpu on ilmoittanut, ettei voi äänestää lain puolesta.
– Minun mielestäni tämä kuuluu näihin kysymyksiin, joissa edustajilla pitää olla omantunnon vapaus, Aittakumpu sanoi STT:lle.