Uuden translain käsittely on alkanut eduskunnassa tällä viikolla. Lakiesitystä ehdittiin odottaa hallitukselta pitkään, ja viivästymistä on perusteltu muun muassa koronapandemian aiheuttamalla lainsäädäntöruuhkalla.
Lakihankkeen keskeinen uudistus on se, että ihmisen sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytettäisiin lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista.
Väestörekisterin sukupuolimerkinnän muuttamiseen ei enää tarvittaisi lääketieteellistä diagnoosia transsukupuolisuudesta. Nykyisessä laissa oleva vaatimus henkilön lisääntymiskyvyttömyydestä on tarkoitus poistaa.
MTV:n Uutisaamussa lain vaikutuksista keskustelivat kansanedustajat Noora Koponen (vihr.) sekä Sari Tanus (kd.).
Koponen pitää ihmisoikeuksien kannalta tärkeänä erityisesti sitä, että lisääntymiskyvyttömyyttä ei enää vaadita sukupuoltaan korjanneilta ihmisiltä. Tanus puolestaan erottaa toisistaan sukupuolen ja sukupuoli-identiteetin.
– Lääkärinä katson, että sukupuoli on biologinen ja lääketieteellinen fakta. Sitten on sukupuoli-identiteetti ja sukupuoli-ilmaisu, joita jokainen voi edustaa kuten parhaaksi katsoo, Tanus sanoo.
Keskusteluapua oltava tarjolla
Tanus harmittelee myös sitä, että lääketieteellistä arviointia ei enää vaadita, vaikka se olisi tärkeää varsinkin nuorille, jotka voivat kokea epävarmuutta omaan kehoonsa liittyen. Koponen puolestaan vierastaa ajatusta, että kyse olisi jostakin oireesta.