Helsingin Kalasatamassa tapahtui elokuussa henkirikos, jota poliisi tutki aluksi murhana, mutta rikosnimike lieventyi äskettäin tapoksi. MTV Uutisten tietojen mukaan epäillyn henkirikoksen tekovälineenä käytettiin autoa. Poliisi ei ole kertonut tekovälinettä.
– Arvelisin, että siinä on ollut jonkinnäköinen törmääminen uhriin autolla. Monesti tällaisissa on kyse jonkinlaisesta yliajosta tai törmäämisestä uhriin, rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala kommentoi tapausta Rikospaikan Murharyhmässä.
Kalasataman henkirikos selvisi poliisille, kun uhri, kolmekymppinen mies, löytyi kuolleena ajoradalta Capellan puistotie 10:n kohdalta 20. elokuuta. Mies makasi keskellä ajorataa.
Henkirikoksesta epäillyt henkilöt löydettiin vasta noin kaksi kuukautta tapahtuneen jälkeen. Jutussa oli pitkään kaikkiaan neljä epäiltyä, mutta kolme heistä vapautettiin toissa viikolla tutkintavankeudesta. Nyt ainoastaan 28-vuotiasta naista epäillään taposta.
Epäiltyä henkirikosta edelsi riita huumausaineiden maksamisesta.
– Auton käyttäminen henkirikoksen tekovälineenä ei ole harvinaista. Autoa voidaan käyttää ja on käytetty henki- ja väkivaltarikosten tekovälineenä, keskusrikospoliisista eläkkeelle jäänyt rikosylikomisario Tero Haapala sanoo.
– Auton käyttäminen ei ole harvinaista, mutta lainvoimaiset tuomiot tällaisissa epäillyissä henkirikoksista ovat kylläkin harvinaisempia, rikosylikomisario Jari Kinnunen Sisä-Suomen poliisista kertoo.
Lue myös: MTV:n tiedot: Kalasataman epäilty murha tehtiin autolla – teosta epäiltynä on enää autoa ajanut 28-vuotias nainen
Kalasataman henkirikoksen uhrin veli kertoo saamistaan törkykommenteista
Todistelu vaikeaa
Poliisi voi esitutkinnassa päätyä siihen, että autolla tehdyssä yliajossa oli kyse tarkoituksellisesta henkirikoksesta, mutta oikeudessa syyte ei menesty.
Tämän vuoksi monissa tapauksissa tuomio tulee törkeästä tai perusmuotoisesta kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vaikka poliisi olisi epäillyt teossa tappoa tai murhaa.
– Todistelu tällaisissa jutuissa on vaikeampaa, eli miten ja miksi autoa on käytetty tietyllä tavalla, Rainiala sanoo.
– Se on aina näyttökysymys. Kun teko tapahtuu liikenteessä, epäillyllä on liikenteen normaalin käyttäytymisen tuoma tuki takanaan ja hän voi aina sanoa, että auto karkasi käsistä tai hän halusi tappaa itsensä, mutta ei muita. Yleensä nämä jutut kaatuvat viimeistään hovioikeudessa, Kinnunen kertoo.
– Käytännössä on monesti niin, että poliisi tunnistaa tämän väkivalta- tai henkirikostilanteen tai sen yrityksen, joissa käytetään autoa tekovälineenä. Monesti syyttäjä hyväksyy sen ja vie eteenpäin. Käräjäoikeus vielä tuomitsee tahallisena tekona, mutta jostakin syystä ylemmissä oikeusasteissa tilanne muuttuu, eli tapahtunut nähdäänkin normaalina, liikenneympäristössä tapahtuneena tapaturmana tai vahinkona, Haapala toteaa.
Kinnusen mukaan nämä tapaukset ovat tietynlainen ”sokea piste” Suomen oikeusjärjetelmässä. Miksi autoilla tehdyissä väkivalta- ja henkirikoksissa selittelyille jää niin paljon tilaa? Entä miksi palkkamurhan tilannut halusi nimenomaan, että teko tehdään autolla?
Katso Rikospaikan Murharyhmän koko keskustelu videolta.