Kaksinkertaisen SM-liigamestarin ura loppui karulla tavalla – löysi uuden intohimon, jossa menestyy: ”Katkeruuteen voisi jäädä helposti kiinni”

3:54
Videolla Kärppien ja Ilveksen ottelun maalikooste.

Ville Mäntymaan ura SM-liigapelaajana loppui aivotärähdyksen takia jo 28-vuotiaana. Rakkaus lajiin säilyi ja paikka löytyi vaihtoaitiosta. Mäntymaa oli mukana voittamassa U20-joukkueen kanssa MM-pronssia, ja ensi kaudella odottaa Kärppien valmentaminen SM-liigassa.

Jokainen urheilija haluaa lopettaa uransa omilla ehdoillaan. Ei niin, että pelit tai kilpailut päättyvät jonkun muun määräyksestä. 

Joskus vaan väistämätön tapahtuu, vaikka miten vielä haluaisi. 

Mäntymaa oli saanut aivotärähdyksen jo aiemminkin kaudella, mutta 2013 tuli lopullinen niitti, kun hän törmäsi Lukon Jarkko Kauvosaaren kanssa. Tapauksessa on rutkasti epäonneaa.

– Näimme toisemme, mutta mahtoiko sitten luistimet tökätä, kun hän kaatui holtittomasti. Toivottavasti ei ole mitään pahempaa, herrasmiespelaajana tunnettu Kauvosaari sanoi ottelun jälkeen STT:n jutussa.

Pelaajaura oli siinä, 28-vuotiaana.

”Harmittava tilanne”

Mäntymaa haaveili vielä paluusta kaukaloon seuraavalla kaudella, mutta lääkärien viesti oli selkeä. Ammattilaispelaajana ei ole mahdollista jatkaa.

Mäntymaa ei halua spekuloida lopettamiseen johtaneita tilanteita tai loukkaantumisen jälkeensä jättämiä vaikutuksia.

– Suurin juttu on se, että kaikki asiat pitää hyväksyä sellaisena kuin ne ovat. Yritän olla paras versio sen hetkisestä itsestäni, kehittyä ja oppia uusia asioita, hän sanoo MTV Urheilun haastattelussa.

Mäntymaa on käsitellyt lopettamisen mielessään läpi. Isoin asia on, että rakkaus jääkiekkoon ja elämään ovat säilyneet.  

– Se oli harmittava tilanne, mutta sellaista jääkiekossa sattuu. Siihen loppui meikäläisen ura, mutta elämään se oli hyvää oppia. Kun toinen ura loppuu, voi toinen alkaa.

– Katkeruuteen voisi jäädä helposti kiinni. Missään vaiheessa ei ole ollut sellaista tunnetta.

Näykin kutsu sytytti liekin

Mäntymaa ei ajatellut aiemmin valmentamista ammattina, vaan enemmänkin mielessä kävi kaupallinen ala. Kun Tampereen ajoilta tuttu Aki Näykki pyysi mukaan Kärppien B-nuorten harjoituksiin, syttyi kipinä, jonka liekki kantaa vielä pitkään.

Näykki antoi vapaan roolin ja sanoi, että saat olla paikalla silloin kun siltä tuntui.

– Sain makustella rauhassa sitä hommaa. Valmentaminen veti nopeasti mukaansa.

Mäntymaa aloitti 2014 Kärppien A-nuorten apuvalmentajana ja nousi kolmen vuoden jälkeen päävalmentajaksi. Lisäksi hän on ollut jo vuosia mukana apuvalmentaja eri nuorisomaajoukkueissa.

Tähänastinen maajoukkueura huipentui 20-vuotiaiden MM-kisoissa, jossa Suomi venyi hienosti pronssille.

– Tuntui etuoikeutetulta päästä tuollaiseen joukkueeseen. Johtoryhmässä oli hyvä henki, ja se oli huippureissu kaiken kaikkiaan.

Päävalmentaja Antti Pennanen on korostanut monta kertaa muiden valmentajien rooleja, jotka oli jaettu selkeästi. Mäntymaan vastuuna oli muun muassa pakkien peluuttaminen.

– Valmennustiimissä oli rutkasti NHL-kokemusta. Meillä oli tosi hyviä keskusteluja valmentamisesta.  

Seinäjoelta Tampereelle 15-vuotiaana

Vaikka Mäntymaalla olisi ollut vielä pelivuosia jäljellä, hän ehti nähdä huippujääkiekkoa niin paljon, että kiekkopankkiin karttui paljon ammennettavaa dataa.

Pesäpallo oli nuorena poikana Seinäjoella hänelle yhtä rakas laji kuin jääkiekko, mutta lätkän kilpailullisuus veti puoleensa. Isän työpaikka vei perheen Tampereelle, kun Ville oli 15-vuotias.

Mäntymaa on edennyt samaa reittiä kuin Seinäjoelta ponnistaneet Kristian Kuusela ja Petri Kontiola. Suunta oli luonteva sikälikin, koska Etelä-Pohjanmaalla on tunnetusti laaja Tapparan kannatuspohja.

– Olen miettinyt sitä usein, että miksi Seinäjoelta on aina menty Tapparaan, vaikka Jyväskylä on yhtä lähellä. Ehkä siinä on joku henkinen yhteys, ja Kuuselan esimerkkikin varmaan vaikuttaa.

Tampereella nuorukainen pääsi itsensä – kovaan oppiin. Mäntymaa pelasi kauden 2002–03 runkosarjassa kahdeksan ja pudotuspeleissä yhden ottelun. Kausi päättyi mestaruushuumaan.

Mäntymaa sai napata oppia sellaisilta kiekkopersoonilta kuin Janne Ojanen, Aleksander Barkov senior, Ville Nieminen ja Janne Grönvall.

– Tappara oli siihen aikaan ihan loistava kasvualusta ammattilaisuuteen. Silloin oppi, että liigakiekkoilu on huippu-urheilua, jossa ei jaeta ilmaisia paikkoja.

Toinen mestaruus RD:n opissa

Mäntymaa voitti SM-liigaurallaan toisenkin Suomen mestaruuden, JYPissä 2009. Silloin puikoissa oli hieman toisenlainen huippuvalmentaja, Risto Dufva.

Mäntymaa oli jo ehtinyt kerätä kokemusta liigapeleistä, ja rooli puolustuksessa oli iso.

– RD sai pelaajista maksimaalisen irti. Meillä oli todella tiivis ja hyvähenkinen joukkue, jolla oli nälkää menestyä.

Kaksi kautta Frölundassa antoivat oppia kansainvälisestä jääkiekosta. Pelin taso teki vaikutuksen.

– Sitä kokemusta en jättäisi pois, jäi todella hyvät fiilikset.

Oulusta tuli Mäntymaalle pidempiaikainen koti, jossa seuraa pitävät vaimo lisäksi neljä- ja viisivuotiaat lapset.

– Sen verran olen kierrellyt, että olen pystynyt heittäytymään ihan jokaiseen paikkaan, jossa olen asunut. Olen nauttinut elämästä Oulussa, mutta en minä juuriani unohda.

”Ei kiire mihinkään”

Mäntymaa on saanut jo maistiaisen SM-liigavalmennuksesta, kun hän on työskennellyt apuvalmentajana Mikko Mannerin poissaolon ajan. Ensi kaudella Mäntymaa on olennainen osa Lauri Mikkolan johtamaa valmennustiimiä.

Mitkä ovat tavoitteesi valmentajana?

– Omalla uralla ei ole kiire mihinkään. Opiskellaan valmentamista rauhassa pienin stepein.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja