Koiran ja suden risteymät ensimmäisessä neljässä polvessa on kielletty vieraslajiasetuksen puitteissa. Miksi kuitenkin koirarodut, jotka on käytännössä luotu koiran ja suden risteymistä, ovat edelleen hyväksyttyjä?
Vieraslajiasetuksen taustalla on pyrkimys suojella Suomen luonnonvaraista susikantaa, jotta luontoon ei pääsisi syntymään koirasusipopulaatiota. Asetus teki tietyissä määrin koirasusien kasvattamisesta lain vastaista.
Jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio Kennelliitosta kertoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, että saarloosinsusikoira ja tsekkoslovakiansusikoira ovat koirarotuja, jotka on luotu koiran ja suden risteymistä.
Mikä sitten erottaa ne vieraslajiasetuksen kieltämistä eläimistä?
Sainion mukaan ero muihin koirasusiin on se, että näillä koiraroduilla on pitkä jalostushistoria. Saarloosinsusikoiria alettiin kasvattaa 1920-luvulla ja tsekkoslovakiansusikoiria 1950-luvulla. Sekä saarloosin susikoiran että tsekkoslovakian susikoiran taustalla oli tarve luoda koira käyttötarpeeseen. Susimaiset piirteet ovat kuitenkin säilyneet pitkälle.
– Haluttiin tervehdyttää saksanpaimenkoiraa ja siksi lähdettiin risteyttämään koiria eurooppalaisen suden kanssa. Lopulta saatiin rakenteellisesti terveempää kantaa, mutta luonteen haasteet ovat olleet suuret, vaikka aloitettiin 20-luvulta, Sainio kuvailee saarloosien taustaa.
