The Journal of Positive Psychology -tiedelehdessä julkaistu yhdysvaltalaistutkimus vihjaa, että älyllinen nöyryys kielii kattavammasta yleistiedosta kuin kaikkitietävyys.
Kaikki tietävät sen ihmisen, joka on aina olevinaan oikeassa. Mutta mitä tiedoilla leveily kertoo ihmisen todellisesta älykkyydestä? Entä älyllinen nöyryys eli oman erehtyväisyyden tiedostaminen?
Pepperdinen yliopiston tutkijat lähtivät psykologi Elizabeth J. Krumrei-Mancuson johdolla selvittämään asiaa. Tutkijoiden löydösten perusteella vaikuttaa siltä, että älykkyydellä pröystäily kertoo niukemmasta yleistiedosta kuin älyllinen nöyryys.
LUE MYÖS: 4 asiaa, jotka yhdistävät älykkäitä ihmisiä
"Kaikkitietävät" yliarvioivat älynsä
Työtä varten Krumrei-Mancuso kollegoineen suorittivat viisi tutkimusta, joihin osallistui yhteensä lähes 1200 henkilöä. Osallistujat vastasivat lukuisiin kysymyksiin, ja heidän älyllinen nöyryytensä määriteltiin tutkijoiden kehittämän asteikon avulla. Älyllisesti nöyrät ja ”kaikkitietävät” näyttivät keskimäärin pärjäävän yhtä hyvin kognitiivisissa testeissä.
Tutkijat huomasivat ensimmäisessä osassa työtään, että älyllinen nöyryys oli yhteydessä laajempaan yleistietämykseen ja asioista perillä olemiseen, mutta ei parempiin tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisukykyihin. ”Kaikkitietävät” ihmiset, jotka esimerkiksi pitivät omia ideoitaan muiden ideoita parempina, näyttivät puolestaan yliarvioivan älynsä.