Ranska, 2009. Ohjaus ja käsikirjoitus: Fred Cavayé. Kuvaus: Alain Duplantier. Leikkaus: Benjamin Weill. Musiikki: Klaus Badelt. Tuotanto: Eric Jehelmann, Marc Missonier, Olivier Delbosc. Pääosissa: Vincent Lindon, Diane Kruger, Lancelot Roch. Kesto 96 min. Levittäjä: Cinema Mondo.
Kaiken se kestää alkaa kohtauksella, jossa mies kaahaa autolla ruhjeisena ja verisenä. Tilanteesta siirrytään auvoisen kodin harmoniaan, jossa tämä samainen mies, Vincent Lindonin näyttelemä Julien, viettää herkkää arkea kauniin vaimonsa Lisan (Diane Kruger) ja heidän pienen poikansa Oscarin (Lancelot Roch) kanssa. Onni on nopeasti mennyttä, kun poliisit ryntäävät sisään ja pidättävät Lisan hänen työnantajansa raa'asta murhasta. Hän saa 20 vuoden vankilatuomion.
Julienin kolme vuotta kestäneet sinnikkäät ponnistelut vaimonsa syyttömyyden todistamiseksi eivät johda mihinkään. Lisa riutuu vankilassa ja alkaa muuttua itsetuhoiseksi. Aluksi on epäselvää, onko hän syytön vai syyllinen, kunnes takaumilla valotetaan murhatuomioon johtaneita tapahtumia. Ne paljastavat, että vankat todisteet häntä vastaan ovat sarja harvinaisen epäonnisia sattumuksia.
Yliopistomies Julien heivaa moraalikysymykset roskikseen jo varhaisessa vaiheessa ja siirtyy suunnitelmaan B, koska laki on osoittautunut kelvottomaksi apuriksi. Hän alkaa solmia kontakteja alamaailmaan ja rakennella vaimonsa vankilapakoa. Suunnitelmaan kuuluvat myös uudet henkilöllisyydet.
Samaan aikaan kun ahdistunut mutta rakkaudessaan horjumaton Julien piirtelee pakokaavioita, hän yrittää ylläpitää Oscar-poikansa normaalia elämää leikkipuistoineen ja iltasatuineen.
Elokuvan jännitteinen loppukohtaus kulkee sekunnin tarkalla koreografialla. Käsivarakamera ja nopeat leikkaukset tehostavat piinan tuntua. Tässä elokuvassa ei toiminnan tiimellyksessä amerikkalaiseen tyyliin veistellä vitsejä eikä päästellä nokkelia sutkautuksia. Elokuvan sävy on johdonmukaisesti haudanvakava.